Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä – nimittäin asukkaiden hyvinvoinnin ja ennen kaikkea nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin äärellä. Hyvinvointikertomus maalaa erittäin huolestuttavaa kuvaa: nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt, liikunta-aktiivisuus vähentynyt, kouluruoka jätetään aiempaa useammin syömättä, vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella ja tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt. Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea. Myös pahoinvoinnin taustalla oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ilmiöihin on puututtava määrätietoisesti. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päivittäin alle 25-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei voi jatkua. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merki...

Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle. Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tek...

Pari viikkoa sitten tein virheen; luin uutisen Koskelan teinimurhasta. Aiemmin olin pelkästään otsikoiden antaman tiedon varassa, mutta en enää. Lukemassani uutisessa oli yksityiskohtaisesti kerrottu tapahtumasta ja kyyneleet valuivat poskille. Miksi minä, pienen pojan äiti menin lukemaan jotain niin kamalaa. Pohdin, miten tuntemattoman ihmisen kohtalo sai sydämeni särkymään. Jokainen menetetty nuori on yksi liikaa. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulupolkunsa aikana. Pahimmissa tapauksissa paha olo jatkuu pitkälle aikuisuuteen tai päättyy traagisesti. Liian usein tapahtumat sivuutetaan pelkkänä kiusaamisena tai poikien ”leikkinä”. Usein kyse on kuitenkin jostain muusta – kouluväkivallasta. Tehdään ajatusleikki: olet menossa töihin ja kolme työkaveria heittää sinut lumihankeen, survoo lunta kasvoillesi ja tiputtaa vielä jäälohkareen paidan sisälle – onko tämä kiusaamista vai väkivaltaa? Uskon, että aika moni aikuinen tekisi rikosilmoituksen työkavereista, jotka antavat hän...

Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua. Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiys...

Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy...

Ystävän lapsi kertoi koulusta ja kavereista. Pelit kiinnostavat, kuten myös tubettajat. Lapsen arkeen ja elämään sisältyi paljon iloa tuovia asioita. Kaikki ei kuitenkaan ole kivaa lapsi kertoi: kiusaajat eivät ole kivoja. Kiusaajat käyvät fyysisesti käsiksi, rikkovat tavaroita ja huutavat rumasti ohi kävellessä. Monet tilanteet, joita lasten kokemina kutsutaan kiusaamiseksi tai ”pojat ovat poikia” –touhuksi on aivan jotain muuta. Liian usein kyse on kouluväkivallasta. Kaikelle kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on laitettava nollatoleranssi. Vastuu tästä on ensisijaisesti kaikilla meillä aikuisilla. Sanonta kuuluu: vaikeneminen on myöntymisen merkki. Valitettavan usein juuri vaikeneminen ja katseen pois kääntäminen johtaa hiljaiseen hyväksyntään. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin kiusaamisen vähentämiseksi maassamme: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa, ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppi...

Tuore koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move! -mittauksen tulokset kertovat, että lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Isolla osalla kestävyyskunnon heikentyminen tarkoittaa jopa vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. Tuloksista ilmenee, että hieman alle puolet 5. luokkalaisista tytöistä ei jaksanut juosta paljoa yli 3 minuuttia yhtäjaksoisesti, eli etäisyydessä alle puoli kilometriä. Pojista vajaa puolet ei myöskään jaksanut juosta 4 minuuttia pidempään, eli alle 600 metriä. Pohtiessani asiaa, en ole varma pystyisinkö enää juoksemaan tuollaista etäisyyttä. Muistan kuitenkin pystyneeni siihen ja hieman parempaankin lapsena. Heikko kestävyyskunto saattaa heikentää lapsen ja nuoren terveyttä ja toimintakykyä. Istuminen on kansakuntamme suurimpia riskejä ja silti lapset ja nuoret istuvat suuren osan päivästään - koulun penkeillä, autossa, kotisohvalla ja tietokoneen edessä. Emmekä me aikuiset ole parempia; aikuisväestö istuu keskimäärin 8 tuntia päivässä ja opis...

Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten ilkivallasta ja järjestyshäiriöistä. Porvoolaisen rehtorin kirjoitus (UM 27.10.) oli pysäyttävä. Mieleeni palasi Islannissa järjestetty seminaari, jossa kerrottiin, miten reilun 100 000 asukkaan Reykjavik onnistui määrätietoisella työllä lisäämään nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tämä Islannin-malli on myös puhututtanut Suomessa ja se oli mukana Porvoon vuoden 2020 talousarviossa. Mallin toteuttaminen ei kuitenkaan ole koronan takia edennyt toivotulla tavalla. Nuorten ongelmat ja pahoinvointi on lisääntynyt, mutta kuten rehtori kirjoittaa, korona ei ole yksin syynä. Taustalla on monia tekijöitä: perheiden taloudelliset ja muut huolet, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhempien kiire ja stressi sekä mahdolliset muut lapsen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Ratkaisuja tilanteeseen uskon löytyvän ottamalla mallia Pohjolan naapurista. Porvoolainen rehtori, kuten myös porvoola...

Minne lapset, nuo tulevaisuuden toivot, ovat kadonneet? Tätä ovat monet pohtineet. Varsinkin keskusteluissa, jotka koskevat maamme huoltosuhdetta. Opetushallituksen selvitys maalasi huolestuttavaa tulevaisuuskuvaa, nimittäin Suomea, jossa vuoteen 2040 peruskoulujen määrä on puolittunut. Erilaisia keinoja lapsimäärän lisäämiseksi on esitetty: maahanmuutto, lapsiystävällinen politiikka ja lapsettomuuteen liittyvät hoidot ja tukipalvelut. Pääministeri Marinin hallitus on huomioinut nämä kaikki, valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Sellaisen tulevaisuuden, jossa lasten naurua kuuluu kaduilla, kaupoissa ja kouluissa. Alkuviikosta maan hallitus julkaisi vuoden 2021 talousarvioesityksen - tien ulos koronakriisistä. Katse on kohdistettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä antaa perheille enemmän taloudellista liikkumavaraa. Pienituloisten perheiden osalta päivähoitomaksut voivat pahimmassa tapauksessa haukata ison osan vanhempien palkasta, mikä lisää pe...

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh...

Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyv...

Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e...

Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suome...

Joulun alla tuli katsottua tavallista enemmän televisiota - erilaisia sarjoja ja elokuvia. Arkeen palattuani pohdin maailmaa jossa elämme, erityisesti sitä, millainen lottovoitto on ollut syntyä Suomeen. Täällä vähävaraisen yksinhuoltajaäidin lapsella on mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto. Kaikkialla maailmassa se ei ole mahdollista. Koulutus maksaa monessa maassa vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja. Koulutuksen maksullisuus asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan perheensä varallisuuden perusteella. Valitettavasti lapsen sosioekonominen tausta ja perheen varallisuus on alkanut vaikuttaa nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin myös Suomessa. Enää ei ole itsestään selvää, että kenestä vain voi tulla mitä vain. Koulutukseen hakiessaan nuoret ja heidän perheet eivät yleensä tiedä, miten kalliita hankintoja koulutuksen aikana on tehtävä. Suomen Lukiolaisten Liiton arvion mukaan lukion kustannukset ovat noin 2600 euroa, kun taas ammatillisen koulutuksen kustannukset vaihtelevat ala- ja...

Kun elämä potkii päähän, osaa moni onneksi hakea apua. Vaikeaa tämä on kuitenkin usealle nuorelle, joille palvelut eivät ole tuttuja, niistä putoaminen on lamauttanut tai aikuiselämän vaatimukset yksinkertaisesti pelottavat. Silloin tarvitaan tueksi ihmistä, joka löytää avuntarvitsijan, johon luottaa ja joka neuvoo löytämään juuri kyseiselle nuorelle sopivan polun jatkaa eteenpäin. Porvoon etsivä nuorisotyö on arvokasta, ja tarvitsee kehittyäkseen kipeästi lisää resursseja. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet edetä koulupolulla ja elämässä. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Köyhyys ja koulutus periytyvät yhä voimakkaasti. Porvoon hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut ja useat nuoret saavat toimeentulotukea. Toimeentulotuen asiakkuudesta on tullut sukupolvelta toiselle jatkuva surullinen tarina. Ongelmat kasautuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittävät vahvasti ...

Viikonloppuna kaksi koulua paloi Nurmijärvellä. Joitakin vuosia sitten Loviisalainen koulu paloi. Silloin kyseessä oli oppilaan sytyttämä tulipalo. Nurmijärven tapausta tutkitaan, mutta tässä vaiheessa poliisi epäilee paloja tahalleen sytytetyiksi. Valitettavasti myös Porvoossa on kokemusta tuhopoltosta, kun reilu kymmenen vuotta sitten kirkko sytytettiin nuoren miehen toimesta tuleen. Ilkivaltaa, vahingontekoja ja yleisten paikkojen sotkemista tapahtuu ympäri Uuttamaata, mutta myös Porvoossa. Päiväkodit ja koulut ovat usein ilkivallan ja vahingonteon kohteina. Tällä hetkellä on tiedossa, että Porvoon koulujen katoille on kiivetty ja muun muassa yhden koulurakennuksen kattoluukku on avattu. Tämän johdosta raju vesisade on tullut sisälle rakennukseen ja koulun käytäville. Ikkunoita on hajotettu ja koulupihojen istutuksia ja penkkejä rikottu. Leikkipaikkoja, päiväkotien ja koulujen pihoja on sotkettu. Joissakin päiväkodeissa henkilökunta joutuu aamuisin tarkastamaan pihan, ettei siellä o...

Osallistuin viime viikolla Porvoon asunnottomien yö -tapahtumaan. Ennen pikkukirkon iltatapahtumaa kaikilla oli mahdollisuus tutustua useaan porvoolaiseen, asunnottomuutta ja köyhyyttä vastaan toimivaan palveluun. Vierailin TATSIN (Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen) avoimessa työtilassa, Nal (Nuorisoasunnot) Itä-Uusimaa toimistolla, Diakoniatyön pop-up kahvilassa ja Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Porvoon klubitalolla. Porvoossa on paljon toimijoita, joiden tavoitteena on tukea ihmisiä eteenpäin elämässä. Oli erityisen koskettavaa nähdä Klubitalon esittelyvideo, jossa erilaiset ihmiset kertoivat miten Klubitalo on auttanut ja tukenut heitä. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia ja niiden vaikeusaste vaihtelee suuresti: lievimmät häiriöt haittaavat päivittäistä elämää vain vähän, kun taas vaikeimmat häiriöt saattavat vähentää ihmisen toimintakyvyn lähes olemattomiin. Jokainen ihminen tarvitsee joskus apua. Jokainen kykenee myös antamaan tukea. Lasten ja nuorten mie...

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa. Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin...

Suomi on maailman onnellisin maa, näin kertoo tuore YK:n teettämä raportti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ikinä, mutta vastaavasti noin kymmenen prosenttia voi todella huonosti. Huono-osaisuus periytyy. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta yksikään lapsi ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurimpia riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat ja vakavat vuorovaikutusongelmat lapsen ja vanhemman välillä, samoin koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlää...