Kävin hiljattain tapaamassa yli 90-vuotiasta isoäitiäni. Ihailen, miten hän pärjää kotonaan, vaikka askel on hidastunut ja arki vaatii yhä enemmän järjestelyjä. Katsoimme yhdessä videoita lasten touhuista puhelimeltani – ja hän totesi hymyillen, että hänen oma puhelimensa on vaikea käyttää. Hän ei ole yksin. Teknologia on monelle ikääntyneelle vierasta, ja usein myös meille nuoremmille. Ikäinstituutin tuoreessa tutkimuksessa yli 74-vuotiaista 92 prosenttia on huolissaan ikäihmisille suunnattujen palvelujen riittävyydestä ja 82 prosenttia palvelujen digitalisoitumisesta. Huoli on oikeutettu. Kun palvelut siirtyvät verkkoon ja lähipalvelut harvenevat, osa ikääntyneistä jää helposti yksin, ilman tukea ja turvaa. Olen pitkään ollut terveys- ja hyvinvointiteknologian puolestapuhuja. Oikein käytettynä teknologia voi tukea hoitoa ja parantaa elämänlaatua. Turvaranneke voi pelastaa hengen, etäseuranta voi lisätä turvallisuutta ja helpottaa hoitajien työtä. Mutta mikään laite ei korvaa ihmistä....

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Hyvinvointiala HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Lain mukaan paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Selvityksen mukaan lähes 52 prosenttia vastanneista ilmoitti laskevansa odotusajan myönteisestä palvelupäätöksestä, ei lain edellyttämästä hakemuksen jättämispäivästä. Osa kunnista jätti ilmoittamatta odotusajan verkkosivuillaan, vaikka lain mukaan tiedon tulee olla esillä. Selvitys osoittaa, että tilanne ei ole Suomessa sillä tas...

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Alkuviikosta Hyvinvointiala HALI ry julkaisi selvityksen, jonka mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Ilokseni Porvoossa, joka oli ainoa selvityksessä mukana ollut itäuusmaalainen kunta, lain sallima 90 päivän odotusaika alittui ja odotusajan laskenta aloitettiin hakemuksen jättämisestä. Tämä on hyvä uutinen, sillä ikääntyneiden oikeuksien turvaaminen on tärkeää. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetuille järjestetyssä strategiaseminaarissa saimme tietää, että yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee...

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) vaatii, että Itä-Uudenmaan vanhusasiamiehen viran perustamiseen palataan viimeistään, kun valtakunnallinen sote-uudistus valmistuu. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että sote-uudistus etenee Uudellamaalla viiden itsehallintoalueen pohjalta. - Nyt näyttää vahvasti siltä, että Itä-Uudestamaasta tulee yksi näistä viidestä itsehallintoalueesta. Itsehallintoalueella tulee olemaan vastuu alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tähän peilaten on järkevää, että päätös yhteisestä vanhusasiamiehestä tehdään uudessa Itä-Uudenmaan sote-maakunnassa, Karlsson kommentoi. Porvoon demareiden valtuutettujen aloite asiasta käsiteltiin kaupunginhallituksessa maanantaina 13.1.2020. Aloitevastauksessa todetaan, ettei erillisen alueellisen vanhusasiamiehen tehtävän perustamista nähdä tällä hetkellä ajankohtaisena. Vanhusneuvoston lausunnossa todetaan, että asiaan tulisi palata sote-uudistuksen edetes...

Reilu vuosi sitten tutustuin yksin asuvaan ikäihmiseen. Hän oli huolissaan omasta pärjäämisestä. Kotihoito käy hänen luona muutaman kerran päivässä, mutta hän kokee ettei se riitä. Kerrostalosta ei ole helppoa päästä rollaattorilla ulos, varsinkin kun hissiä ei ole. Ovet ovat painavat ja talvella piha on liukas. Lähiomaisia ei ole lähettyvillä, joten hän on osittain jäänyt kotinsa vangiksi. Hän ei ole ainoa. Liian monen on pakko olla sisällä, vaikka raitis ulkoilma tekisi hyvää. THL:n tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Oikeus ulkoiluun on perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilulla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Nykypäivänä tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuna omassa kodissaan. M...

Vanhustenhoidon surkea tila nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Alkuvuodesta suuttumusta herätti yksityisten hoivakotien voitontavoittelu. Pian sen jälkeen saimme kuulla, että Valvira tutkii 60:tä epäilyttävää vanhuskuolemaa. Ja nyt Porvoossa keskustellaan taas kotihoidon tilanteesta. Suomalainen vanhustenhoito on retuperällä. Toimenpiteitä tarvitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kuntapäättäjänä minua suututtaa, mutta myös harmittaa. Olemme lisänneet resursseja kotihoitoon ja päättäjien sekä virkamiesten keskuudessa on vahva yhteinen tahtotila tilanteen parantamiseksi. Välillä tuntuu, että rämpisimme suossa. Työtä tehdään jatkuvasti tilanteen parantamiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää. Yksityisten hoivakotien valvonnassa, tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemisessä ja tiedottamisessa onnistuttiin Porvoossa. Sen sijaan kotihoidon muutoksessa tapahtui virheitä. Se on syytä myöntää ja todeta, että virheistä voi oppia. Hoitajat, omaiset ja asiakkaat on ot...

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit...

Yhä useampi suomalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Porvoossa on tänään yli 4000 enemmän yli 65-vuotiasta kuin viisitoista vuotta sitten. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Kuntien on kiinnitettävä enemmän huomiota vanhuspalveluiden saatavuuteen ja alueensa omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa sekä vanhusten palveluasumisessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton selvitysten mukaan kotihoido...

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut. Julkisuutee...

Tervetuloa Uudenmaan Demarinaisten Ääni vanhuudelle – vanhustenhoidon tila Suomessa seminaariin. Minä olen Anette Karlsson ja toimin Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana. On hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Olemme tärkeän asian äärellä. Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka hyvin hoidamme vanhuksemme. Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista, poliittisesta tahdosta. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kaikki voivat hyvin ja jokainen apua tarvitseva saa apua – vai haluammeko yhteiskunnan, jossa raha määrittelee kaiken? Suomen lähi- ja perushoitajaliitto S...

Maan hallituksen sote-juna puksuttaa kiireellä eteenpäin, mutta keskustelu näyttää keskittyvän vain terveyspalveluiden järjestämiseen, vaikka uudistus sisältää myös sosiaalipalvelut ja vanhushuollon. Kahdesta jälkimmäisestä keskusteleminen olisi tärkeää, varsinkin kun uudistukseen liittyvistä säästötavoitteista on vaiettu. Nordic Healthcare Groupin ministeriölle jo vuonna 2016 laatiman laskelman mukaan vanhuspalveluiden säästöpotentiaali on vuodessa lähes miljardi euroa. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tuoreessa lausunnossa, ettei hallituksen esityksestä käy ilmi miten tavoiteltuihin kolmen miljardin euron säästöihin päästään. Sen sijaan arviointineuvosto huomauttaa, että esityksessä ei tuoda riittävällä tavalla esiin miten sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta parannetaan niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta. Aikooko maan hallitus toteuttaa säästötavoitteensa leikkaamalla kotihoidosta, palveluasumisesta ja terveyspalveluista? Useampi k...

Tutkimusten mukaan Suomi on hyvä maa vanheta. Monen ikäihmisen kokemukset, kotihoidon hätähuudot ja omaisten huolet kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa. Kotihoidon piirissä olevat vanhukset ovat entistä sairaampia ja huonokuntoisempia. Muistisairaudet yhdistettynä muihin sairauksiin aiheuttaa sen, että hoidosta tulee entistä työläämpää. Alkuvuodesta saimme lukea surullisia uutisia kotiinsa menehtyneestä ikäihmisestä, jonka kuoleman epäillään tapahtuneen kotihoidon laiminlyönnin johdosta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. Tästä huolimatta sitovia hoitajamitoituksia ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu kirjattua lainsäädäntöön. Mitoituksista puhuminen vuodesta toiseen kuvaa sitä epätoivon tilaa, jok...

“ Porvoolainen 92-vuotias sokea sotaveteraani, joka asuu yksin kotona, oli anonut paikkaa Omenamäestä, mutta paikka evättiin häneltä. Eikö tässä voitaisi käyttää vähän sydäntä ” totesi vanhusneuvoston puheenjohtaja  Björn Sundqvist  valtuuston kokouksessa. Liian monella ikäihmisellä ja heidän omaisella on samanlaisia kokemuksia. Myös kotihoidossa työskentelevien mielestä noin kolmannes asiakkaista ovat sellaisessa kunnossa, että heidän tulisi asua jossain muualla kuin kotona. Heistä suurella osalla on suuria muistivaikeuksia, liikuntarajoitteita ja mielenterveysongelmia. Asiakkaiden sijoittuminen palveluasumiseen tapahtuu moniammatillisen SAP-työryhmän (selvitä-arvioi-palveluohjaa) toimesta. SAP kriteerit on vahvistettu vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nykytilanteessa kriteerit ovat liian korkeat ja ne tulisi arvioida mahdollisimman pian uudestaan. Muun muassa asiakkaiden yksinäisyys, turvattomuus, mielenterveys, muistamattomuus ja kaatumisriskit pitäisi huomioid...

Ikääntyminen, eli pidentynyt elinikä, on hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia saavutuksia. Elämme nyt neljän sukupolven Suomessa. Muistan yhä joulun vuosien takaa, jolloin isomummoni oli vielä keskuudessamme. En silloin ymmärtänyt, miksi mummolleni oli niin tärkeää saada meistä neljästä suvun naisesta yhteiskuva. Nyt ymmärrän. Kokemukset isomummin välittävästä sylistä ja jännittävistä tarinoista ovat kullan arvoisia. Yhteiset hetkemme muovasivat minusta sen ihmisen joka olen tänään. Olimme onnekkaita, sillä isomummoni sai asua omassa kodissa loppuun saakka. Hän pystyi liikkumaan pihapiirissä ja naapurissa asuva mummoni toimi hänen omaishoitajana. Monilla suomalaisilla on samanlaisia kokemuksia kuin meillä. Tämä kertoo vahvasta sukupolvien ketjusta, jossa huolehditaan omasta ja muiden hyvinvoinnista. On tärkeää, että meillä jokaisella olisi luottamus siihen, että silloinkin, kun olemme itse sairaita, heikkoja tai hauraita, joku huolehtii meistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia rinnallak...

Vanhuus tulee kaikille, eikä se tule yksin. Ikääntymisen myötä avun tarve lisääntyy – ihminen ei ole yhtä notkea, nopea ja vahva kuin ennen. Korkeat kynnykset, liukkaat kadut ja pitkät portaat ovat haastavia ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa kaatumisonnettomuuksia. Vuonna 2013 kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat lähes puolet tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Esteettömyyteen panostaminen jo rakennusvaiheessa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Esteettömät tilat ja toimiva kotihoito, jossa on riittävästi henkilökuntaa antaa ikäihmisille mahdollisuuden asua kotona yhä kauemmin. Monet apuvälineet kuten rollaattori, tukikahvat ja turvapuhelimet ovat tervetulleita ikäihmisen arjen helpottamiseksi. Elinajanodotteen pitenemisen johdosta ympärivuorokautisten asumispalveluiden piiriin tulevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, monisairaita ja dementoituneita. Samaan aikaan hoitohenki...

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Mummoni, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on kullan arvoinen. Yhä useampi ikäihminen pärjää omassa kodissaan vielä yli 80-vuotiaana. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää yksin ja heistä on pidettävä huolta. Jokin aika sitten soitin vieraan ihmisen ovikelloa ja odotin. Hetken päästä kuului hiljainen ääni oven takaa: “Kuka siellä”. Vastasin kovalla äänellä, että kerään nimiä kuntalaisaloitteeseen ikäihmisten paremman hoidon puolesta. Pian rollaattorilla liikkuva vanhempi naishenkilö kurkisti oven raosta. Asunnossa näytti olevan melko pimeää ja eteisessä oli mainoksia lattialla. Nainen oli iloinen, vaikkakin hieman hämmentynyt. Juttelimme hetken. Sain kyyneleet silmiini kun nainen kertoi, että hänelle ei löydy paikkaa ja hän joutuu siksi olemaan kotinsa vankina. Onneksi hänellä on ...