Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyv...

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut yhä useamman suomalaisen ovelle. Köyhyydessä elävä ihminen ei toivo kuuta taivaalta - hän toivoo, että voisi käydä viihtyisässä kahvilassa ystävän kanssa, ostaa itselleen hyvät kengät ja ehkä joskus käydä elokuvissa. Hän toivoo, että lapsi saisi hyvän haalarin, monipuolisempaa ruokaa kotona ja että joulukuusen alla olisi edes yksi lahja lapselle. Pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi pienituloisen ihmisen arkeen ja elämään. Muutaman kympin lisäys tarkoittaa monipuolisempaa ruokaa. Samaan aikaan muutaman kympin leikkaus saattaa pakottaa ihmisen valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Viime vuosina vähävaraisille suomalaisille on ollut tarjolla vain leikkauksia ja lisää kurjuutta. Nyt tähän on tulossa muutos. Ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat suomalaiset saavat lisäeuroja kukkaroon. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta asumistukeen. Palkansaajien ja elä...

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät ha...

Suomessa lähes joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Miltei jokaisessa päiväkotiryhmässä on lapsi, jolla ei ole uusimpia Hello Kitty -kenkiä tai Frozen-nukkea. Miltei jokaisessa koululuokassa on lapsi, jolla ei ole älypuhelinta tai uusimpia muotituotteita. Suomessa on nuoria, jotka eivät voi käydä lukiota, koska heillä ei ole varaa kirjoihin ja omaan tietokoneeseen. Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta. Perheiden köyhyys lisää eriarvoisuutta. Köyhyys aiheuttaa lapselle osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita sekä häpeää. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, heikkoon hyvinvointiin ja rikollisuuteen. Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiperheiden reaalitulojen menetys...

Joulu on monelle suomalaiselle iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Joulun tulo näkyy kaduilla, kaupoissa ja postilaatikkoon tipahatvista lelukauppojen mainoskuvastoista. Muistan kuinka hauskaa oli lapsena katsella kuvastoa ja merkitä joulupukille tiedoksi, mitkä lelut olisi kiva saada. Lapsuudessani meillä ei ollut paljon rahaa, joten suurin osa lahjatoiveista jäi toteutumatta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä asia, koska opin arvostamaan niitä leluja, jotka minulla oli. Tiedän myös nyt, että äitini teki kaikkensa, jotta hänellä olisi mahdollisuus ostaa minulle kiva joululahja. Usein se tarkoitti sitä, että hän ei koko vuonna ostanut itselleen mitään. Erityisesti näin joulun alla monet perheet pohtivat, miten rahat saadaan riittämään. Kuuntelin surullisena erään äidin kertovan, ettei heillä ole varaa edes jouluruokiin. Hän oli yksi niistä tuhansista köyhistä ihmisistä, joiden elämää Sipilän hallitus on vaikeuttanut kylmällä ...