Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. En ole hetkeen ehtinyt kirjoittaa terveisiä, täällä eduskunnassa on tapahtunut paljon ja päivät ovat kiireisiä ja pitkiä. Parin viikon päästä käsitellään valtion talousarvio vuodelle 2026 ja viime viikkoina hyvinvointialueiden tilanne sekä työttömyys on ollut vahvasti esillä. Alkuun, olen tavattavissa Lundin aukiolla lauantaina 13.12. klo 13. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta kuului surullisia uutisia – yli 160 työntekijää on irtisanomisuhan alla. Myös palveluita ollaan mahdollisesti keskittämässä (toki tämä ei meihin porvoolaisiin vaikuta, koska täällä olisi terveyskeskus ja HUS tuoreimpien linjausten mukaan myös sairaala tulevaisuudessa).  Irtisanomisuhkatilanne on kuitenkin erittäin kamala. Lapissa ja Etelä-Karjalassa ollaan jo sadoissa työntekijöissä ja meilläkin melkein parissa sadassa. Se on hurja tilanne. Ennenvanhaan jos 100 työpaikkaa oli alueelta katoamassa mm. tehtaan sulun myötä, oli se kansallinen hätätilanne. Nyt vaikuttaa s...

Hyvät tovert, bästa kamrater Mukavaa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Menneen vuoden aikana olemme ottaneet huikean digiloikan, mutta samalla kaipuu tavata kasvotusten on lisääntynyt. Korona on vienyt paljon: ei vain sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia, vaan myös aikaa ja palstatilaa. Pandemian alle on hautautunut historiallisia saavutuksia. Saavutuksia, jotka me sosialidemokraatit olemme – haastavista ajoista huolimatta – vieneet maaliin. Parikymmentä vuotta yritettiin, ja nyt Sanna Marinin johtama hallitus onnistui: sote-uudistus on tehty ja sen myötä hyvinvointivaalit ovat ovella. Aluevaalit ovat meille demareille, ja erityisesti meille demarinaisille, tärkeät vaalit. Aluevaaleissa meidän pitää puhua siitä, että jokaisen tulee päästä ajoissa hoitoon. Se tarkoittaa maksuttomia ja kohtuuhintaisia palveluita, mutta myös sitä, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Terveysasemien ja –pisteiden tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, j...

Irtopisteiden keräystä, kiiltokuvaehdotuksia vai henkilökunnasta välittämistä? Tässä hyvä kysymys, jota voimme jäädä pohtimaan Sanna Anderssonin ja Eija Quinlanin kirjoituksen (UM 20.10.) jälkeen. Hoitoala on kriisissä sitä ei varmasti kiistä kukaan. Ei ole hetkeä, eikä päivää jolloin hoitajapulasta, hoitajien väsymisestä ja alanvaihdosta ei puhuttaisi. Sosialidemokraatit ovat aina olleet eturintamassa edistämässä rohkeita tekoja, joilla uudistetaan ja parannetaan yhteiskuntaa. Kenellekään ei liene yllätys, että työväenliike haluaa löytää ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa on kokeiltu ja myös joissakin paikoissa vakiinnutettu kuuden tunnin työpäivä sote-alalla (esimerkiksi sairaala ja vanhuspalvelut). Myös siellä oikeistopuolueet ovat aina olleet työaikakokeiluja vastaan: ensin 1919 luvulla kahdeksan tunnin työpäivää ja noin sata vuotta myöhemmin kuuden tunnin työpäivää. Maailma kuitenkin muuttuu vain, jos sitä rohkeasti muutetaan. Kuuden tunn...

Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss...

Luonto ja liikkuminen antaa voimia kaikille. Uskon, että moni ajattelee niin, sillä lenkkipolulla näkee paljon ihmisiä - perheitä, ikäihmisiä, yksin liikkuvia, koiran ja myös kissan ulkoiluttajia, työikäisiä sekä aktiivisia liikunnanharrastajia. Harvoin näiden vastaantulijoiden kanssa tulee juteltua, mutta jokin aika sitten tuli vaihdettua muutama sana (turvavälin päästä) erittäin aktiivisen iäkkäämmän miehen kanssa. Hän teki tuttuja jumppaliikkeitä polun varrella ja lähestyessäni hän kertoi iloisesti kuinka tärkeää päivittäinen liikkuminen on. Hän oli 86-vuotias, enkä olisi sitä uskonut, ellei hän sitä olisi kertonut. Kyseinen tapaaminen antoi voimaa ja intoa liikkua enemmän ja pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Tämä kohtaaminen nousi mieleen, kun maan hallitus julkaisi tuoreet suuntaviivat sosiaali- ja terveysuudistukselle. Tavoitteena on luoda uusia hyvinvointialueita, joista yksi olisi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Porvoon sairaala tulee olemaan alueen sydän, jonka ympärille rake...

Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole myöskään työterveyshuoltoa. Sanna Marinin hallituksen tammikuussa julkaisemat toimet tasa-arvoisemman ja paremman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen ovat ensimmäinen askel kohti terveyserojen kaventamista ja hoitojonojen lyhentymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tervetullut uudistus, jota Suomi on odottanut kauan. Tänä vuonna demareiden johtama hallitus panostaa 70 mil...

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson  kannustaa Itä-Uudenmaan kuntia yhteistyöhön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustusten saamiseksi alueelle. Ensimmäinen hakuaika alkaa ensi viikolla. - Nyt on tärkeää, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä, jotta alueemme kunnat saavat lisäresursseja hoitojonojen purkamiseen sekä asukkaille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen. Esimerkiksi Porvoon talousarvion 2020 tunnuslukujen mukaan lääkärille pääsee noin 30 päivässä ja hoitajalle 20 päivässä, se on liian pitkä aika ja lisäresurssi on ehdottomasti tervetullut, Anette Karlsson kommentoi. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kautta jaetaan 70 miljoonaa euroa kolmevuotisiin hankkeisiin. Tästä summasta noin 17 miljoonaa euroa on jaossa Uudellamaalla. - Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen on muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia:...

Maan hallitus uudistui, mutta ohjelma pysyi samana. Näin ollen sote-uudistus etenee samoilla raiteilla, kuin aiemmin. Tavoitteena on, että vuoden vaihteessa on tiedossa millaisella mallilla sosiaali- ja terveysuudistusta lähdetään valmistelemaan Uudellamaalla. Meille itäuusmaalaisille kyse ei ole mistään pienestä ja merkityksettömästä asiasta. Kyse on siitä, tuleeko meistä osa suurta, noin 1,7 miljoonan asukkaan, maakuntaa vai saammeko pitää päätösvallan omissa käsissä. Ministeriön asettaman selvitysryhmän kaupunginjohtajat näyttävät kallistuvan viiden itsehallintoalueen kannalle. Samaan ratkaisuun Uudenmaan alueen sosialidemokraatit ovat päätyneet syksyn mittaisen selvitystyön jälkeen. Kyseinen malli tarkoittaa sitä, että alue jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen: Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa. Kyseisessä mallissa meidän alue (eli Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Lapinjärvi) on Uudenmaan pienin, noin 100 000 asukkaan alue. E...

Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan. Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh...

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin. Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel...

Sosiaali- ja terveysuudistus on kiistatta ollut yksi tämän hallituskauden kuumista perunoista. Matkan varrella on tehty useita muutoksia. Nyt kausi lähenee loppuaan ja mammuttiprojektilla on kiire. Ongelmakohtia on monia. Erityinen huoli kohdistuu viime viikolla esille tulleisiin epäkohtiin vanhusten hoivapalveluissa. Alan ammattilaiset ovat pitkään tuoneet ongelmia esille, mutta viesti on mennyt kuuroille korville. Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa toimintoja siirrettäisiin entistä enemmän yksityisten terveysjättien vastuulle. Valvonta on rakennettaisiin yritysten sisäisen valvonnan varaan - vaikka olemme nähneet, että se ei toimi. Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on toinen - haamuhoitajia pyörii listoilla ja sijaisia ei oteta tai saada. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on iso valuvika. Maakunnat eivät voi itse päättää, kuinka paljon ne ulkoistavat palveluitaan, vaan valinnanvapauslaissa on useita pykäliä, joissa maakuntia pakotetaan tarjoamaan yk...

Hyvät läsnäolijat, bästa åhörare Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista – siitä millaisen yhteiskunnan me haluamme – siitä, mikä on meille tärkeää. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Porvoossa on haluttu panostaa ikäihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mutta meilläkin on vielä paljon tehtävää, jotta voimme todella sanoa, että kaupungin vanhustenhoito on maan parasta. Kaupungin strategiassa olemme linjanneet, että Porvoo tukee aktiivista ikääntymistä painottaen terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä tavoite, joka voidaan saavuttaa kuuntelemalla ikäihmisiä. Meidän tulee muistaa, että eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita. He ovat aktiivisia ihmisiä, j...

Tuoreiden selvitysten mukaan joka kymmenes pienituloinen eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Nykyhallitus on lisännyt erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta - asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu. Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Loviisassa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Tällä hetkellä 18 Uudenmaan kunnassa on käytössä asiakasmaksuasetuksen mukainen enimmäismaksu, eli 20,60 euron kertama...

Itä-Uudenmaan ruotsinkieliset demarit valitsivat syyskokouksessaan yksimielisesti porvoolaisen Anette Karlssonin jatkamaan järjestön puheenjohtajana vuonna 2018. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) ja Dorita Sjöholm (Loviisa). Täystyrmäs sote-uudistukselle ja valinnanvapaudelle Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden syyskokous oli hyvin huolissaan Porvoon sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti pari viikkoa sitten, että jos maan hallituksen valinnanvapausmalli etenee nykymuodossaan, tulee se tarkoittamaan, että päivystystoiminta lakkaa Porvoon sairaalassa. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuosittain. Päivystyksen menetys tarkoittaisi Porvoon sairaalan alasajoa, joka olisi turmiollista koko Itä-Uudellemaalle. - Alueen asukkaiden terveys, ja jopa henki, on vaarassa, jos sairaala menetetään. Mitään peruuttamatonta...

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan. Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Tästä syystä kaikki ovat yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveysuudistus tarvitaan. Nyt maan hallitus on kuitenkin luonut maakunta- ja sote-uudistuksesta mahdottoman mammutin, joka vaarantaa ihmisten palvelut. Erikoissairaanhoitomme on tällä hetkellä monilla mittareilla mitattuna maailman kärkeä ja sen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Siitä huolimatta yksityisiä voittoa tavoittelevia terveysjättejä ollaan nyt päästämässä myös erikoissairaanho...