Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2022.

SDP:ltä esitys hyvinvointialueen luottamuspaikoille: Karlsson valtuuston puheenjohtajistoon ja Eskola sekä Perokorpi hallitukseen

Kuva
SDP on nimennyt ehdokkaansa tuleviin luottamustehtäviin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Tehtäviin esitetään henkilöitä, joilla on laajaa ja monipuolista osaamista ja kokemusta. Kaikki SDP:n esitykset luottamuspaikkoihin löytyvät tämän tiedotteen lopusta. SDP:n äänikuningatarta, porvoolaista kaupunginvaltuutettua Anette Karlssonia esitetään aluevaltuuston puheenjohtajistoon. ”Uuden hyvinvointialueen rakentaminen vaatii monipuolista osaamista ja kokemusta. Haluan omalta osaltani olla mukana vaikuttamassa alueen palveluiden muotoutumiseen, sillä luottamuksella, jonka olen ja jonka olemme puolueena äänestäjiltä saaneet. Historiallista uudistusta tulee rakentaa hyvässä yhteistyössä”, Karlsson sanoo. Aluevaltuuston varapuheenjohtajuus ja aluehallituksen jäsenyydet ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja uudella hyvinvointialueella. Aluehallitukseen esitetään Porvoon aiempaa sote-lautakunnan puheenjohtajaa Tapani Eskolaa ja Porvoon nykyistä sote-lautakunnan puheenjohtajaa Jenna Perokorpea. ”O

SDP:n ryhmäpuhe 23.2.2022 kaupunginvaltuuston kokous / hyvinvointikertomus

Kuva
Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä – nimittäin asukkaiden hyvinvoinnin ja ennen kaikkea nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin äärellä. Hyvinvointikertomus maalaa erittäin huolestuttavaa kuvaa: nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt, liikunta-aktiivisuus vähentynyt, kouluruoka jätetään aiempaa useammin syömättä, vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella ja tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt. Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea. Myös pahoinvoinnin taustalla oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ilmiöihin on puututtava määrätietoisesti. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päivittäin alle 25-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei voi jatkua. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merki

Kolumni: Ei luuloille, kyllä osallistamiselle

Kuva
Viime viikon perjantaina istuimme mieheni kanssa kotisohvalla katsomassa televisiota, kun taaperomme oli käynyt nukkumaan. Muutama vuosi sitten perjantai-ilta kotona olisi ollut ”maailman loppu”. Nyt se tuntui ihanalta, tavoittelemisen arvoiselta asialta. Silloin ymmärsin, etten ole nuori enää – vaikka ajatuksissa toki nuoreksi itseni usein vielä miellän. Se elämänvaihe on minun osaltani ohi ja sen myötä myös todellinen ymmärrys siitä, millaista on olla nuori 2020-luvun Suomessa. Oma nuoruuteni sijoittuu 2000-luvun alkupuolelle, jolloin maailma oli erilainen. Matkapuhelimet tulivat markkinoille ja matopeli oli hitti. Matopeli lienee nykynuorille yhtä kaukaista historiaa, kun mustavalkotelevisiot olivat minulle. Maailman tulee mennä eteenpäin ja meidän siirtyä eri elämänvaiheista toiseen. Samalla on tärkeää ymmärtää, että oma käsitys menneestä ei vastaa nykynuorten kokemusta. Liian usein aikuiset ja ammattilaiset luulevat tietävänsä parhaiten, minkälaista toimintaa ja minkälaisia palvel

Varhaiskasvatushenkilökunnalle vaate- ja kenkäkorvaus

Kuva
Lapset tulevat varhaiskasvatukseen hyvin erilaisista taustoista. Osalla lapsista perusturvallisuuden puute voi olla merkittävä, ja tämä tuo lisähaasteita kasvattajien työhön. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus voi olla paikoin suurikin. Koulutettua henkilökuntaa tulee olla riittävästi, jotta lasten tarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Tällä hetkellä varhaiskasvattajista on pula ja myös sijaispula. Porvoossa on tällä hetkellä avoinna yhteensä 100 varhaiskasvatuksen työpaikkaa. Oikea henkilöstömitoitus ei aina toteudu, mikä vaikeuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja aiheuttaa uupumusta työntekijöissä. Tämä taas johtaa kasvattajien vaihtuvuuteen ja sijaispulaan, mikä on huolestuttavaa. Jokaisella lapsella on oikeus koulutetun varhaiskasvatuksen ammattilaisen osaamiseen. Varhaiskasvatushenkilökunnalla, eli heillä, jotka päivittäin ope