Siirry pääsisältöön

Varhaiskasvatushenkilökunnalle vaate- ja kenkäkorvaus

Lapset tulevat varhaiskasvatukseen hyvin erilaisista taustoista. Osalla lapsista perusturvallisuuden puute voi olla merkittävä, ja tämä tuo lisähaasteita kasvattajien työhön. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus voi olla paikoin suurikin. Koulutettua henkilökuntaa tulee olla riittävästi, jotta lasten tarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin.

Tällä hetkellä varhaiskasvattajista on pula ja myös sijaispula. Porvoossa on tällä hetkellä avoinna yhteensä 100 varhaiskasvatuksen työpaikkaa. Oikea henkilöstömitoitus ei aina toteudu, mikä vaikeuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja aiheuttaa uupumusta työntekijöissä. Tämä taas johtaa kasvattajien vaihtuvuuteen ja sijaispulaan, mikä on huolestuttavaa. Jokaisella lapsella on oikeus koulutetun varhaiskasvatuksen ammattilaisen osaamiseen.

Varhaiskasvatushenkilökunnalla, eli heillä, jotka päivittäin opettavat, kasvattavat, hoitavat ja leikkivät lastemme kanssa, on työn vaativuuteen nähden pienet palkat. He syövät samaa ruokaa kuin lapset ja yhdessä lasten kanssa, mikä onkin arvokas pedagoginen hetki. Kyseinen ateria on heille maksullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, ettei heillä ole lounastaukoa, joka on ”omaa aikaa”, kuten monella muulla ammattiryhmällä. Lisäksi kyseinen ruoka on heille maksullinen.

Laadukas varhaiskasvatus sisältää erilaisia aktiviteetteja, joita tehdään lasten kanssa. Esimerkiksi ulkoillaan ja liikutaan lähimetsissä ja –puistoissa sekä askarrellaan, liikutaan ja maalataan sisätiloissa. Sisätiloissa tarvitaan mukavat, asianmukaiset ja hyvät vaatteet ja kengät. Lisäksi vaatteet saattavat likaantua tai rikkoutua esimerkiksi pienten lasten ruokailu ja hoitotilanteissa. Ulkoilu tapahtuu päivittäin, säästä riippumatta. Varhaiskasvatushenkilökunnalle ei kuitenkaan tarjota työvaatteita tai –kenkiä. On kuitenkin selvää, että sateessa, loskassa, pakkasessa ja lumessa on jokaisella aikuisella ja lapsella oltava hyvät, lämpimät, vedenpitävät ja mukavat vaatteet. Kaikki nämä työssä tarvittavat, usein melko kalliit, vaatteet varhaiskasvatushenkilökunta kustantaa itse. Meidän tulee ryhtyä toimenpiteisiin ammattitaitoisen varhaiskasvatushenkilökunnan saamiseksi. Olen jättänyt Porvoon kaupungille aloitteen, jossa esitän vuosittaisen sadan euron työvaate- ja kenkäkorvauksen maksamista varhaiskasvatushenkilökunnalle.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 5.2.2022 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...