Takarivi on jokaiselle koulun käyneelle tuttu käsite. Se ei ole vain paikka luokan perällä vaan tapa olla koulussa. Siellä opitaan miten selvitään mahdollisimman vähällä. Ysiluokkaa lukuvuoden ajan seurannut tutkimus osoittaa, että vältteleminen on järjestelmällistä ja ryhmän yhdessä ylläpitämää. Tänään moni ei uskoisi, mutta minä olin takarivin tyttö. Halusin kyllä pärjätä, mutta siinä elämäntilanteessa koulu ei ollut tärkein asia. Ryhmään kuuluminen meni edelle. Koulumenestykseni oli heikkoa ja tulevaisuuden näkymät sen mukaiset. Äitini ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, vaan uskoi minuun ja kannusti minua yrittämään. Hänen viitoittamalla tiellä olen vieläkin. Ilman hänen luottamusta en olisi siirtynyt luokan perältä eturiviin. Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona aikuista, joka jaksaa vaatia, tukea ja uskoa silloinkin kun nuori itse ei jaksa. Suomi ei ole enää koulutuksen kärkimaa. Erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa kehitys on ollut huolestuttavaa. Kyse ei ole yksittäisestä notkahd...

Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa. Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia. Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineis...

Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Viime aikoina muun muassa lasten ja nuorten tunnetaitojen vahvistaminen on saanut ansaittua huomiota. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Pelko ei kuulu lapsuuteen. Meidän tulee ryhtyä kaikkiin toimiin päiväkoti- ja kouluväkivallan kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen ja koulupolkuun. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Viime valtuustokaudella Porvoossa panostettiin koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan ja a...

Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Nyt kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on saada vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kannatan kyseistä kansalaisaloitetta. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Tällä valtuustokaudella Porvoossa on panostettu koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan. Peipon koulu on lähivuosina elinkaarensa päässä. On ryhdyttävä toimiin uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen saam...

Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy...

Ystävän lapsi kertoi koulusta ja kavereista. Pelit kiinnostavat, kuten myös tubettajat. Lapsen arkeen ja elämään sisältyi paljon iloa tuovia asioita. Kaikki ei kuitenkaan ole kivaa lapsi kertoi: kiusaajat eivät ole kivoja. Kiusaajat käyvät fyysisesti käsiksi, rikkovat tavaroita ja huutavat rumasti ohi kävellessä. Monet tilanteet, joita lasten kokemina kutsutaan kiusaamiseksi tai ”pojat ovat poikia” –touhuksi on aivan jotain muuta. Liian usein kyse on kouluväkivallasta. Kaikelle kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on laitettava nollatoleranssi. Vastuu tästä on ensisijaisesti kaikilla meillä aikuisilla. Sanonta kuuluu: vaikeneminen on myöntymisen merkki. Valitettavan usein juuri vaikeneminen ja katseen pois kääntäminen johtaa hiljaiseen hyväksyntään. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin kiusaamisen vähentämiseksi maassamme: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa, ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppi...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e...

Muutama päivä sitten sain yllättävän yhteydenoton. Opettaja vuosien takaa kyseli kuulumisiani. Muistot nuoruudesta tulvivat mieleen. Lapsuuttani varjostivat päihdeongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Ylä-asteella koulumotivaationi oli lähes nolla ja selviydyin nipin napin eteenpäin amikseen. Lukio ei olisi ollut minulle vaihtoehto. Itseasiassa kymppiluokka, jonne suurin osa ystävistäni meni, oli se paikka minne uskoin päätyväni. Useamman mutkan ja muuton kautta valmistuin ammattiin. Kylläkin väärään ammattiin, mutta silloin en sitä tiennyt. Kirjoitin ylioppilaaksi ja lakkiaisia vietettiin pari vuotta amiksesta valmistautumisen jälkeen. Lakkiaiset olivat jotenkin juhlallisempi tilaisuus. Ammatillisen tutkinnon arvostus oli silloin vielä olematonta. Askelia on otettu parempaan suuntaan, mutta vieläkin amiksia pidetään toisarvoisina. Luin eräältä keskustelupalstalta, että perheen kaksi lasta oli valmistunut samana keväänä - toinen ylioppilaaksi, toinen ammattiin. Yhteisjuhlat järjestettii...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani - me kaikki olemme laman lapsia. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiks...

Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suome...

Viikonloppuna kaksi koulua paloi Nurmijärvellä. Joitakin vuosia sitten Loviisalainen koulu paloi. Silloin kyseessä oli oppilaan sytyttämä tulipalo. Nurmijärven tapausta tutkitaan, mutta tässä vaiheessa poliisi epäilee paloja tahalleen sytytetyiksi. Valitettavasti myös Porvoossa on kokemusta tuhopoltosta, kun reilu kymmenen vuotta sitten kirkko sytytettiin nuoren miehen toimesta tuleen. Ilkivaltaa, vahingontekoja ja yleisten paikkojen sotkemista tapahtuu ympäri Uuttamaata, mutta myös Porvoossa. Päiväkodit ja koulut ovat usein ilkivallan ja vahingonteon kohteina. Tällä hetkellä on tiedossa, että Porvoon koulujen katoille on kiivetty ja muun muassa yhden koulurakennuksen kattoluukku on avattu. Tämän johdosta raju vesisade on tullut sisälle rakennukseen ja koulun käytäville. Ikkunoita on hajotettu ja koulupihojen istutuksia ja penkkejä rikottu. Leikkipaikkoja, päiväkotien ja koulujen pihoja on sotkettu. Joissakin päiväkodeissa henkilökunta joutuu aamuisin tarkastamaan pihan, ettei siellä o...

Maailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Käytännössä tilanne on toinen. Koulutus ja köyhyys periytyy yhä vahvasti. Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaa...

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat Hienoa, että pääsemme tänään keskustelemaan sivistysverkosta täällä valtuustossa. Asian tiimoilta on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, ja nyt lopullisen päätöksenteon aikaa alkaa olla edessä. Meillä on jo aika hyvä käsitys siitä, millainen on kestävä ja asukkaita palveleva sivistysverkko - mutta muutamia kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. Siksi tämä keskustelu on erityisen tervetullut. Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Uutena valtuutettuna on ollut mielenkiintoista, mutta välillä myös hämmentävää lukea edellisvuosien pöytäkirjoja. Suuria linjauksia tulevaisuuden sivistysverkon osalta olisi kaivattu jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mutta aina on helppoa olla jälkiviisas. Historiasta kannattaa oppia, siksi on niin tärkeää, että me kykenemme yhdessä tekemään lopulliset linjavedot, joiden kanssa voimme elää pitkälle tulevaisuuteen. Viime kaudella tehtiin suuria muutoksia ruotsinkieliseen kouluverkkoon (k...