Työministeri  Jari Lindström  esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat “työllisyyden edistämiseksi”. Tarjolla näytti kuitenkin vain olevan keppiä työttömille. Suunnitelmissa on poistaa työttömiltä työnhakijoilta, nykyään voimassa oleva, 3 kuukauden ammattisuoja. Tämä saattaa johtaa siihen, että esimerkiksi työtön lastentarhanopettaja voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan työtä rakennustyömaalta. Lisäksi hallitus kaavailee työnäytteen käyttöönottoa. Kyse on siis jopa 4 kuukautta kestävästä, ilman työsuhdetta ja palkkaa tapahtuvasta työnteosta. Meillä on jo nyt olemassa työkokeilu, jossa on selkeät pelisäännöt, joita TE-toimisto valvoo. Työkokeilussa oleva henkilö ei esimerkiksi saa korvata palkkatyöläisiä. Olen itse media-assistentin papereilla päässyt työkokeiluun ala-asteelle koulunkäyntiavustajaksi. Työpäivä oli tavallista lyhyempi ja sain korvaukseksi korotettua työttömyyspäivärahaa. Saamani työkokemus mahdollisti työllistymisen päiväkotiin, mistä sainkin innos...

Vuosittain poliisille ilmoitetaan noin tuhat raiskausta. Tuomioon näistä johtaa noin sata. Tuomioista alle puolet on ehdottomia vankeusrangaistuksia. Useat asiantuntijat, heidän joukossaan Itä-Suomen yliopiston professori  Matti Tolvanen  ja Lapin yliopiston emeritaprofessori  Terttu Utriainen  ovat esittäneet, että raiskauksista pitäisi tuomita säännöllisesti ehdotonta vankeutta. Olemme professoreiden kanssa samaa mieltä. Keskimäärin raiskauksista on tuomittu 1,5-2 vuotta vankeutta, joka siis useimmiten ehdonalaisena. Tämä ei vastaa rikoksen vakavuutta. Oikeusministeri  Jari Lindström  kommentoi asiaa  Kouvolan Sanomissa 8. helmikuuta.  Hänen kantansa oli, että vankeustuomioita tulee välttää, koska vankeusvuoden hinta on noin 70 000 euroa. Lisäksi ministeri toteaa, että vankeusrangaistuksen käyttöön liittyy tuomitun kannalta monenlaisia haittavaikutuksia. Ministerin lausunto on mielestämme käsittämätön. Vankilavuosi maksaa kyllä yhteisku...

Työelämä on muuttunut. Yhden työnantajan palveluksessa koko työuransa työskennellyt henkilö on nykyään harvinaisuus. Minun sukupolveni, 1980-luvulla syntyneet, emme tule olemaan saman työnantajan palveluksessa eläkeikään asti. Äitini sukupolvesta noin puolet ovat voineet työskennellä koulun penkiltä eläkeikään saakka saman työnantajan palveluksessa. Äitini on työskennellyt useassa eri työpaikassa, kun isä on työskennellyt samalla työpaikalla yli 30 vuotta. Minä olen työskennellyt liikennemyymälätyöntekijänä, osa-aikaisena asiantuntijana sekä sairauslomasijaisena päiväkodissa. Tämä lisäksi olen kokenut työttömyysjaksoja sekä osallistunut työvoimatoimiston vaatimaan työharjoitteluun. Nuoresta iästä huolimatta olen alanvaihtaja, siirryin media-alalta sosiaalialalle. Nuoren sukupolven työelämä on sirpaleinen, monipuolinen ja joustava. Sosiaaliturvan ja yhteiskunnan turvaverkon on vastattava uuden sukupolven tarpeisiin. Nopeasti muuttuvat työmarkkinat aiheuttavat palkansaaji...

Arbetsmarknaderna har förändrats. Tidigare jobbade man för en och samma arbetsgivare hela sitt yrkesliv men i framtiden kommer det att vara sällsynt. Min generation, född på 1980-talet, kommer inte att sysselsättas av en och samma arbetsgivare hela sitt yrkesliv. Cirka hälften av min mammas generation har sysselsatts av samma arbetsgivare från skolbänken till pensionsåldern. Mamma har jobbat för olika arbetsgivare, medan min pappa har jobbat för samma arbetsgivare över 30 år. Själv har jag jobbat på en bensinstation, som deltidsanställd sakkunnig och vikarierat på ett daghem. Jag har varit arbetslös och deltagit i arbetskraftsbyråns arbetspraktik. Trots min unga ålder har jag haft olika yrken – allt från mediebranschen till socialbranschen. Den yngre generationens arbetsliv är splittrat, mångsidigt och flexibelt. Socialskyddet bör motsvara den nya generationens behov. En snabbt förändrad arbetsmarknad orsakar löntagare ofta oönskade perioder av arbetslöshet samt behov av fortbil...