Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvita...

Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikääntyessään he saavat tarvitsemansa avun eivätkä tule heitteille jätetyksi sänkyihinsä. Marinin hallitus on ryhtynyt puheista tekoihin. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen korotuksen 0,7:ään lisäksi sen laskemisessa erotetaan välitön ja välillinen asiakastyö. Se antaa aikaisempaan verrattuna hoivatyölle lisäaikaa, ja siirtää esimerkiksi siivous- ja keittiötöiden tekemisen sen alan ammattilaisten hoidettavaksi. Porvoossa toimivien yksiköiden mitoitus on tällä hetkellä noin 0,6, joten parantamisen varaa on myös meillä. Hoivantarjoajien velvollisuus on jatkossa varmistaa, että hoitoon ja hoivaan osallistuu paitsi riittävä määrä, mutta myös osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Siinä mielessä pelkästään ”käsiparien” määrän laskeminen ei riitä. Esimerkiksi muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen ja auttava vuorovaikutus edellyttävät hoitajilta vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja...