“ Syyttömänä syntymään sattui hän. Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään. Jossa jo esi-isät, juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai ” kuuluu suomalaisen laulun sanat. Valitettavan monelle laulu on todellisuutta. Suomi on turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa musta piste. Perheväkivallasta puhuminen on vaikeaa. Osa vanhemmista ajattelee, etteivät lapset huomaa mitä kotona tapahtuu. Mutta lapset huomaavat. Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä mm. kouluttautumiseen, työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahimmassa tapauksessa väkivalta periytyy sukupolvelta toiselle. Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Suomessa tulisi pohtia pitäisikö lapsen altistaminen väkivallan näkemiselle tehdään rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa tätä selvitetään. Perheiden pahoinvointiin ja lastensuojelun kriisi...

Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja. Vuonna 2013 yhdellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli kontollaan keskimäärin 90 lapsen kohtalo. Helsingissä vastaava määrä oli noin 50. Lapsen tilanteen perusteellinen tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi aikaa perehtyä syvällisesti jokaisen lapsen yksittäiseen tilanteeseen, vaikka lasten ja perheiden tukeminen tätä vaatisi. Myös lastensuojelun henkilöstön suuri vaihtuvuus heikentää lastensuojelun laatua. Viime vuonna avohuollossa aloitti 27 uutta sosiaalityöntekijää eli työvoimasta vaihtui 48 %. Toimivat lastensuojelun palvelut edellyttävät työhön sitoutuneita työntekijöitä. HS uutisoi (24.1.), että Vantaa ei ole lisäämässä työntekijöitä kriisiin vajonneeseen lastensuojeluun. Sen sijaan työntekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi harkitaan palkkojen nostamista. Ratkaisu on hyvä, mutta se ei vä...