Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Kaikilla oppilailla, joilla on päätös erityisestä tuesta, on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan koko peruskoulun (1.–9.luokka) ajan (perusopetuslaki 48 b §). Lapset, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muut erityisen tuen piirissä olevat lapset. Tällä hetkellä nepsy-lapsilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia aamu- ja iltapäivätoimintaan ja sen tuomiin asioihin, kuten sosiaalisten suhteiden luominen ja näiden harjoittelu, ohjattu ohjelma, välipala ja vakuutus. Nepsy-lapselle on tärkeää saada harjoitella tuetusti, turvallisessa ympäristössä sosiaalisia suhteita. Kyse on yhdenvertaisuudesta, myös lasten kesken. Iltapäivätoimintaa on tarjolla Porvoossa. Vaihtoehdot ovat koulujen yhteydessä olevat iltapäiväkerhot, jonne voidaan palkata avustaja oppilaan tueksi tai A-E koulun aamu- ja iltapäivätoiminta. Vammaispalvelut ovat satunnaisesti kustantaneet koulunkäynninohjaajan iltapäiväkerhoon. Näissä kerhoissa ei kuitenkaan ole ollut nepsy-osaamis...

Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Minun Suomessani jokaisella lapsella - perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää. Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasois...

Lapset tulevat varhaiskasvatukseen hyvin erilaisista taustoista. Osalla lapsista perusturvallisuuden puute voi olla merkittävä, ja tämä tuo lisähaasteita kasvattajien työhön. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus voi olla paikoin suurikin. Koulutettua henkilökuntaa tulee olla riittävästi, jotta lasten tarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Tällä hetkellä varhaiskasvattajista on pula ja myös sijaispula. Porvoossa on tällä hetkellä avoinna yhteensä 100 varhaiskasvatuksen työpaikkaa. Oikea henkilöstömitoitus ei aina toteudu, mikä vaikeuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja aiheuttaa uupumusta työntekijöissä. Tämä taas johtaa kasvattajien vaihtuvuuteen ja sijaispulaan, mikä on huolestuttavaa. Jokaisella lapsella on oikeus koulutetun varhaiskasvatuksen ammattilaisen osaamiseen. Varhaiskasvatushenkilökunnalla, eli heillä, jotka päivittäin ope...

Lastenoikeuksiensopimus turvaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. Näitä kaikkia, kuten myös lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä oikeuksia toteutetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Vihdoinkin varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena, eikä pelkästään lasten säilytyspaikkana. Tuoreessa lapsistrategiassa korostetaan varhaiskasvattajien osaamista, yksilöllisen tuen tarjoamista ja pitkän aikavälin tavoitteena kaikille maksutonta varhaiskasvatusta. Lapsistrategia tunnistaa tarpeen vahvistaa pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Porvoossa tulee laatia lasten hyvinvointia ja kouluväkivaltaa ehkäisevä toimenpideohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä tulee olla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Lisäksi päiväkotien toimintaa on kehitettävä yhteistyössä varhaiskasvattajien kanssa. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan olisi tärkeää saada keskittyä päiväkodin pedagogiseen johtamiseen aikaa vievän paperityön sijaan. Por...

Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä...

Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle. Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tek...

Pari viikkoa sitten tein virheen; luin uutisen Koskelan teinimurhasta. Aiemmin olin pelkästään otsikoiden antaman tiedon varassa, mutta en enää. Lukemassani uutisessa oli yksityiskohtaisesti kerrottu tapahtumasta ja kyyneleet valuivat poskille. Miksi minä, pienen pojan äiti menin lukemaan jotain niin kamalaa. Pohdin, miten tuntemattoman ihmisen kohtalo sai sydämeni särkymään. Jokainen menetetty nuori on yksi liikaa. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulupolkunsa aikana. Pahimmissa tapauksissa paha olo jatkuu pitkälle aikuisuuteen tai päättyy traagisesti. Liian usein tapahtumat sivuutetaan pelkkänä kiusaamisena tai poikien ”leikkinä”. Usein kyse on kuitenkin jostain muusta – kouluväkivallasta. Tehdään ajatusleikki: olet menossa töihin ja kolme työkaveria heittää sinut lumihankeen, survoo lunta kasvoillesi ja tiputtaa vielä jäälohkareen paidan sisälle – onko tämä kiusaamista vai väkivaltaa? Uskon, että aika moni aikuinen tekisi rikosilmoituksen työkavereista, jotka antavat hän...

Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua. Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiys...

Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy...

Tuore koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move! -mittauksen tulokset kertovat, että lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Isolla osalla kestävyyskunnon heikentyminen tarkoittaa jopa vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. Tuloksista ilmenee, että hieman alle puolet 5. luokkalaisista tytöistä ei jaksanut juosta paljoa yli 3 minuuttia yhtäjaksoisesti, eli etäisyydessä alle puoli kilometriä. Pojista vajaa puolet ei myöskään jaksanut juosta 4 minuuttia pidempään, eli alle 600 metriä. Pohtiessani asiaa, en ole varma pystyisinkö enää juoksemaan tuollaista etäisyyttä. Muistan kuitenkin pystyneeni siihen ja hieman parempaankin lapsena. Heikko kestävyyskunto saattaa heikentää lapsen ja nuoren terveyttä ja toimintakykyä. Istuminen on kansakuntamme suurimpia riskejä ja silti lapset ja nuoret istuvat suuren osan päivästään - koulun penkeillä, autossa, kotisohvalla ja tietokoneen edessä. Emmekä me aikuiset ole parempia; aikuisväestö istuu keskimäärin 8 tuntia päivässä ja opis...

Sain helmikuussa etuoikeuden tulla pienen pojan äidiksi. Kokemus muutti minua. En olisi aiemmin uskonut, että toista ihmistä voisi rakastaa niin paljon. En ymmärtänyt miten ylpeä vanhempi voi omasta lapsestaan olla. Poikani on minun silmissäni hienoin olento päällä maan. Uskon, että jokainen vanhempi tuntee samoin omasta lapsestaan. Se ylpeys ja ilo on asia, jonka varmasti jokainen haluaa jakaa läheistensä kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana elämänpiirimme on kuitenkin laajentunut huimasti. Tänä päivänä jopa ventovieraat saattavat seurata elämäämme läheltä, koska me mahdollistamme sen julkaisemalla hyvinkin yksityisiä asioita itsestämme. Aikuisina ihmisinä meillä on oikeus jakaa itsestämme mitä haluamme ja kenelle haluamme. Samaa oikeutta meillä ei kuitenkaan ole lastemme suhteen. Heillä on oikeus yksityisyyteen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Me, heidän vanhemmat, olemme ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapsemme oikeudet toteutuvat. Viime aikoina olen pohtinut paljon omaa lap...

Minne lapset, nuo tulevaisuuden toivot, ovat kadonneet? Tätä ovat monet pohtineet. Varsinkin keskusteluissa, jotka koskevat maamme huoltosuhdetta. Opetushallituksen selvitys maalasi huolestuttavaa tulevaisuuskuvaa, nimittäin Suomea, jossa vuoteen 2040 peruskoulujen määrä on puolittunut. Erilaisia keinoja lapsimäärän lisäämiseksi on esitetty: maahanmuutto, lapsiystävällinen politiikka ja lapsettomuuteen liittyvät hoidot ja tukipalvelut. Pääministeri Marinin hallitus on huomioinut nämä kaikki, valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Sellaisen tulevaisuuden, jossa lasten naurua kuuluu kaduilla, kaupoissa ja kouluissa. Alkuviikosta maan hallitus julkaisi vuoden 2021 talousarvioesityksen - tien ulos koronakriisistä. Katse on kohdistettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä antaa perheille enemmän taloudellista liikkumavaraa. Pienituloisten perheiden osalta päivähoitomaksut voivat pahimmassa tapauksessa haukata ison osan vanhempien palkasta, mikä lisää pe...

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh...

Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e...

Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suome...

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa. Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin...

Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko. Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päätt...

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät ha...