Suomeen on rantautunut uusi ilmiö: puhumattomat kolmevuotiaat. Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Kieli opitaan kuulemalla ja puhe matkimalla. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tai jonkun mallin, muuten puhetta ja kieltä ei voi oppia. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä. Mielenkiintoinen ajatus lapsen kielellisten oikeuksien toteutu...

Tänään 8. syyskuuta vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa yhteiskunnassamme. Lukutaito on yksi merkittävimmistä kansalaistaidoista ja lukemaan oppiminen on jokaisen oikeus. Lukutaidolla on suuri merkitys esimerkiksi demokratian, terveyden ja tasa-arvon edistämisessä. Viime vuosina tutkimukset ovat huolestuttavasti tuoneet esille sen, että nuorten lukutaito on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomessa alle 25-vuotiaiden nuorten ja erityisesti poikien lukutaito on heikompi, kuin vuosikymmen sitten. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Syitä tällaiselle kehitykselle on monia. Keskittymiskyky on heikentynyt digitaalisten laitteiden ja tietotulvan maailmassa. Kaivatko puhelimen taskustasi, jos joudut odottamaan hissiä minuutin? Todennäköisesti, sillä nykyihminen ei kestä hetkeäkään tylsyyttä. Liiat ärsykkeet vievät kyvyn keskittyä, ja se näkyy koululuokissa. Lapse...

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh...

Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivä...

Suomi on korkean osaamisen maa, mutta oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus koulumenestykseen huolettaa Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajaa Anette Karlsson ia. Uusin Pisa-tulos osoittaa, että perhetaustan vaikutus on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. - Toimivassa hyvinvointivaltiossa jokaisella lapsella, perhetaustasta riippumatta, on mahdollisuus oppia ja saavuttaa täysi potentiaalinsa. Oppilaan koulumenestyksen tulee perustua koulutyöhön ja lahjakkuuteen, ei vanhempien varallisuuteen tai koulutustaustaan, Anette Karlsson korostaa. Suomen Pisa-menestys on korkeasti koulutettujen opettajien, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja varhaisen tuen ansiota. Näistä asioista meidän tulee pitää kiinni myös jatkossa. - Koulu ja opettajat ovat tärkeitä. Koulu ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa lapsen oppimistulokseen. Ympäröivällä yhteiskunnalla on myös merkitystä. Siksi on tärkeää, että Suomessa tehdään po...

Selaillessani sosiaalista mediaa törmäsin valokuvaaja Eric Pickersgrill in Removed-valokuvasarjaan. Hän on poistanut kuvista älylaitteet. Kuvasarja oli pysäyttävä, erityisesti siksi, että tunnistin kuvista itseni ja lähipiirini. Älylaitteet ovat niin iso osa arkeamme, ettei sitä edes tule ajateltua. Älypuhelin toimii herätyskellona, jonka jälkeen aamu alkaa selaillessa sosiaalista mediaa. Älylaite on mukana koko päivän ja illalla vielä viimeisenä nenän edessä ennen nukkumaan menoa. Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen - puheluiden ja tekstareiden lisäksi puhelimessa oli vain matopeli ja huonolaatuinen kamera. Digimaailma on vallannut monien arjen vauhdilla. Meillä ei vielä ole laajoja tutkimuksia siitä, millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan ihmiseen, erityisesti lasten sosiaalisiin taitoihin, oppimiseen ja muuhun kehitykseen. Koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg in mielestä Pisa-tulosten heikentymisen taustalla saattaa olla älypuhelin. Hän perustelee asiaa sillä, että ...