Anette Karlsson

Julkisen sektorin arvokasta hoidon, hoivan, sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tukipalveluiden työtä tekevät ihmiset vaativat oikeutetusti arvostusta - lakkoja on nähty ympäri maan ja sovintoa kaivataan jo kovasti. Tarvitaan sovintoesitys, johon sisältyy pidempiaikainen palkkaohjelma koko kuntasektorille, terveydenhuoltohenkilökunta mukaan lukien. Arvokasta työtä tekevät ihmiset ovat oikeutetusti ajamassa työolojen ja palkkauksen parannuksia. He ovat saaneet kuulla yli 10 vuotta, kuinka “nyt ei ole oikea aika”. Finanssikriisin jälkeen kokoomusjohtoiset hallitukset ovat johtaneet maata tiukalla leikkauspolitiikalla ja edellisellä hallituskaudella oikeistohallitus sai uhkaamalla aikaan työntekijöitä kurittavan kiky-sopimuksen. Kohtuuttoman tasapainottamisen aikakausi päättyi ja kuntatalous tuli kuntoon vasta Rinteen/Marinin hallituksen tulevaisuuspolitiikan myötä. Mutta sitten tuli korona. Opettajat ja varhaiskasvattajat eivät enää voi ummistaa silmiään, kun edessä on ja

Sipoon Demarit ry tukee Anette Karlssonia kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Aiemmin Karlssonin oma puolueosasto Borgå svenska socialdemokrater on asettanut Karlssonin ehdolle kevään eduskuntavaaleihin. Porvoolaisella Karlssonilla on vahvat siteet Sipooseen, sillä hänen puolisonsa on kotoisin Sipoosta. - Sipoo on vuosien varrella tullut minulle tutuksi, sillä puolisoni lähisuku asuu siellä. Nautimme kauniista kesäpäivistä Kalkkirannan upeassa saaristossa ja käyn ystäväni kanssa kävelylenkeillä Söderkullan upeissa maisemissa. Myös Nikkilässä tulee käytyä silloin tällöin, sillä äitini työskentelee siellä, Karlsson kertoo hymyillen. - Sipoo on elinvoimainen kunta, jonne ihmiset mielellään muuttavat. Sellainen sen tulee olla myös jatkossa, siksi on tärkeää, että meitä kohdanneiden kriisien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Meidän tulee rakentaa yhtenäistä ja elinvoimaista Itä-Uuttamaata, joka lisää koko alueen hyvinvointia ja elinvoim

Sibbo Socialdemokrater rf stöder Anette Karlsson riksdagsvalet 2023. Tidigare har Karlssons egen partiavdelning Borgå svenska socialdemokrater nominerat Karlsson till kandidat i valet. Karlsson är borgåbo men hon har stark anknytning till Sibbo, då hennes man är hemma därifrån. "Under årens lopp har Sibbo blivit bekant för mig, eftersom min mans närmaste släkt bor där. Vi njuter av sköna sommardagar i Kalkstrands fantastiska skärgård och jag brukar ta promenader med min vän i vackra Söderkulla. Det blir ibland också besök i Nickby, eftersom min mamma jobbar där", berättar Karlsson leende. "Sibbo är en livskraftig kommun, dit folk gärna flyttar. Sådan ska den vara också i framtiden. Därför är det viktigt att staten kompenserar utgifterna till fullo som kommunerna fått hantera på grund av alla olika kriser vi har mött under den senaste tiden. Vi ska bygga ett gemensamt och livskraftigt Östra Nyland, som stärker hela regionens välmående och livskraft", konstaterar Karl

År 2022 satsade Sibbo (2,45 euro) och Borgå (2,80 euro) minst på skolmaten per elev i östra Nyland. Borgå Steinerskola satsade 3,19 euro per elev. Lite mer än Borgå stad satsade Lovisa (3,14 euro) och Askola (3,94 euro). Högsta kostnaderna hade Pukkila (4,34 euro), Lappträsk (4,45 euro) och Mörskom (4,60 euro). Välfärdsområdets fullmäktige höll möte i Sibbo i mars. I samband med mötet fick fullmäktigeledamöterna äta skolmat. I fråga varande dag bjöds det på spagetti med endera malettköttsås eller majssås. Majssåsen i fråga kan inte anses uppfylla kriterierna för en god och kvalitativ skolmat. I Sibbo använder man lite mindre pengar på skolmaten än i Borgå, men skillnaden är inte så stor. Det är viktigt att fullmäktigeledamöter får, förutom information från olika enkäter och kontakter, även egenhändig information om vad skolmaten innehåller och hur den smakar i Borgå. Vi föreslår att man innan fullmäktigemötena, i stället för bröd och frukt (som det oftast serveras), i fortsättningen b

Vuonna 2022 kouluruokakustannukset oppilasta kohden olivat Itä-Uudenmaan kunnista alhaisimmat Sipoossa (2,45 euroa) ja Porvoossa (2,80 euroa). Porvoon Steinerkoulussa käytetty summa oppilasta kohden oli 3,19 euroa. Kustannukset olivat hieman Porvoon kaupunkia korkeammat Loviisassa (3,14 euroa) ja Askolassa (3,94 euroa). Korkeimmat oppilaskohtaiset kustannukset olivat Pukkilassa (4,34 euroa), Lapinjärvellä (4,45 euroa) ja Myrskylässä (4,60 euroa). Hyvinvointialueen valtuusto piti maaliskuussa kokouksen Sipoossa. Kokouksen yhteydessä tarjoiltiin valtuutetuille kouluruoka, joka oli kyseisenä iltana spagettia ja joko jauhelihakastiketta tai maissikastiketta. Kyseinen maissikastike ei vaikuttanut olevan ravinnoltaan sellainen, joka täyttää hyvän kouluruoan kriteerit. Sipoossa käytetään kouluruokaan hieman vähemmän rahaa kuin Porvoossa, mutta ero ei ole merkittävä. On tärkeää, että valtuutetut saavat erilaisten kyselyiden ja palautteiden ohella aidon ja omakohtaisen tiedon siitä, millaista k

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokoontui huhtikuun alussa keskustelemaan alueen strategiasta. Tilaisuudessa esiteltiin alueemme nykytilaa ja olen huolissani. Ikäihmisten hoidossa painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin vietäviin palveluihin. Itä-Uudellamaalla yli 75-vuotiasta enemmistö (93,2 %) asuu kotona. Oma koti on usein paras paikka meille jokaiselle. Ikääntymisen myötä koti voi kuitenkin muuttua turvallisesta paikasta joksikin ihan muuksi – yksinäisyyden linnakkeeksi, jossa ei ole turvallista olla. Yli 75-vuotiaista 13 prosenttia kokee olevansa yksinäisiä. Yksinäisyys nakertaa ihmisen terveyttä fyysisesti ja henkisesti. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole synonyymi yksin olemiselle. Joku voi olla pitkäänkin yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Toinen taas voi kokea itsensä yksinäiseksi suuressakin joukossa tai vaikkapa avioliitossa. Ikäihmisten yksinäisyyteen liittyy usein jokin elämäntapahtuma tai muutos, kuten muutto, puolison menetys, avioero, oma sairaus tai eläkkee

Terveiset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajalta. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin hyvinvointialueella. Perjantaina pidettiin ensimmäinen strategiatilaisuus, jossa saimme hyvän tilannekatsauksen siitä, missä olemme. Samalla aloitettiin keskustelu siitä, minne olemme menossa. Alla lyhyt katsaus alueen nykytilasta ja muutamia ajatuksia siitä, mihin meidän tulisi olla menossa. Väestö kasvaa Itä-Uudellamaalla, voimakkaimmin Sipoossa ja Porvoossa. Kasvua oli myös hieman Lapinjärvellä. Muissa alueen kunnissa väestömäärä laskee, voimakkaimmin Askolassa. Tarvitaan määrätietoista työtä, myös kuntien kesken, jotta alueen elinvoimaa voidaan vahvistaa. Askolan maantieteellinen sijainti on hyvä, varsinkin jos saamme junayhteyden asemalla Kuninkaanporttiin (Porvoo) etenemään suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Lisäksi kantatie 55 antaa Askolalle hyvät yhteydet sekä Mäntstälään että Porvooseen. Tie pitäisi saada parannettua (sekä lisätä turvallisuutta), jotta se voisi palvella a

Borgå svenska socialdemokrater on asettanut porvoolaisen Anette Karlssonin ehdolle kevään 2013 eduskuntavaaleissa. Karlsson on alue- ja kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Karlsson keräsi Porvoossa toiseksi eniten ääniä sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa. Koko Itä-Uudenmaan osalta Karlsson sai neljänneksi eniten ääniä. ”Alueen asukkaat ovat antaneet minulle vaaleissa suuren luottamuksen. Samalla kyselyt asettua ehdolle eduskuntavaaleissa ovat lisääntyneet. Minulla on vahva palo tehdä töitä yhteisten asioiden eteen. Perheeni tuella olen valmis olemaan käytettävissä SDP:n ehdokkaaksi tulevissa eduskuntavaaleissa.” Karlsson on työskennellyt eduskunnassa yli kuusi vuotta. Nyt hän toimii sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntijana. Aiemmin hän on avustanut lukuisia kansanedustajia ja ministereitä, muun muassa Ville Skinnaria, Sirpa Paateroa ja Lauri Ihalaista. Koulutukselta Karlsson on sosionomi (AMK) ja valtiotieteiden kan

Borgå svenska socialdemokrater har nominerat Anette Karlsson till riksdagsvalskandidat 2023. Karlsson är borgåbo, områdes- och stadsfullmäktigeledamot samt stadsstyrelsens vice ordförande. I Borgå samlade Karlsson näst mest röster både i kommunalvalet och i välfärdsområdesvalet. I hela Östra Nyland fick Karlsson fjärde mest röster. - Ortens invånare har gett mig ett stort förtroende i de senaste valen. Förfrågningarna om min kandidatur i riksdagsvalet har ökat. Jag har en stark vilja att arbeta för invånarnas gemensamma intressen. Med stöd av min familj är jag redo att ställa mig till förfogande som SDP:s kandidat i det kommande riksdagsvalet. Karlsson har arbetat i riksdagen i mer än sex år. Hon fungerar nu som den socialdemokratiska riksdagsgruppens sakkunniga för tredje sektorn. Hon har tidigare varit specialmedarbetare för ett flertal riksdagsledamöter och ministrar, bland annat Ville Skinnari, Sirpa Paatero och Lauri Ihalainen. Karlsson är till utbildningen socionom (YH)