Moni suomalainen pääsee näinä päivinä ansaitulle kesälomalle. Samaan aikaan maan hallituksen uhkailulla ja kiristyksellä aikaan saadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa. Valitettavasti Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (aiemmin Perussuomalaiset) hallituksella ei ollut tahtotilaa parantaa pienituloisten arkea, vaikka maan talous onkin kääntynyt kasvuun. Viime vuoden tilinpäätöstä käsiteltiin edellisessä Porvoon valtuustossa. Ilmeni, että kaupunki menetti noin miljoona euroa kilpailukykysopimuksen ansiosta. Miljoonalla eurolla olisi voitu palkata lisää ammattilaisia vanhustenhoitoon, korjata kouluja tai keventää kaupungin investoinneista syntynyttä velkataakkaa. Nyt pystyimme vain toteamaan, että tilanne oli kaikin tavoin harmillinen. Hallituksen uhkailutaktiikalla aikaan saatu sopimus ei hyödyttänyt kaupunkia, porvoolaisia veronmaksajia eikä arvokasta työtä tekeviä palkansaajia. Kuluttaminen ja kotimaanmatkailu vähenevät, kun ihmisillä o...

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat – tästä on valitettavasti tullut Suomen uusi motto. Tuoreen selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viimeisten vuosien aikana ja eriarvoisuus on lähtenyt kasvuun. Selvityksessä ilmenee, että edellisellä hallituskaudella (2012-2015) sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia, kun taas tällä hallituskaudella on valittu vastakkainen suunta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi viime vuonna Ylen keskusteluohjelmassa, että hallituksen politiikka on kasvattanut tuloeroja. Politiikan suuntaa ei kuitenkaan muuttunut. Sipilän, Orpon ja Sinisten hallituksen talousarvio vuodelle 2018 leikkaa pienituloisimmilta noin 37 euroa ja lisää suurituloisimpien tuloja noin 400 eurolla. Hyvinvointivaltiota on nakerrettu reunoista ja yhteiskuntamme jakautuu yhä selvemmin hyvin- ja pahoinvoiviin kansalaisiin. Hieman alle viidennes suomalaisista jättää ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä niiden kust...

Uhkailu, riitely ja oman edun tavoittelu on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Hallituksen pakkopaketit, vähävaraisten kurittaminen ja viimeisimpänä sote-soppa ovat osoitus siitä, että demokratia ja päätöksenteko on rikki. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveysuudistus loi haasteita myös viimekauden parlamentaariselle ryhmälle, jossa kaikki eduskuntapuolueet olivat mukana, mutta mikään ei vedä vertoja kolmen ässän ”sullemulle”-ryhmälle. Sosiaali- ja terveysuudistus ajoi hallituksen kriisiin. Hallituksen kaatuminen ei ollut kaukana – oppositiopuolueista Rkp:n ja Kd:n arvailtiin nousevan Sipilän uuteen hallitukseen, mikäli Stubb olisi lähtenyt kävelemään. Yömyöhään kolme ässää löysivät sote-sovun: Keskusta sai maakuntahallinnot, Kokoomus sai “raha seuraa varakkaita” -järjestelmän ja Perussuomalaiset ministerit saivat jatkaa Audin-kyydissä istumista. Kaikki ovat siis voittajia. Vai ovatko? Vuonna 2010, porvarihallituksen toimesta, naapurimaassamme Ruotsissa otettiin käyttöön niin s...

Suomelle tehtiin ensimmäistä kertaa strateginen hallitusohjelma, jota on tarkoitus täydentää toimintasuunnitelmalla. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten strateginen ohjelma on todellisuudessa sekoitus muutamista suurista linjauksista ja useista lillukanvarsista. Ohjelma on suurelta osin ristiriitainen, sillä suurten linjausten tavoitteet ovat ristiriidassa tarkkojen leikkauskohteiden kanssa. Ohjelmassa on muun muassa kirjaus hevosen lannan käytön sallimisesta energiatuotannossa ja päivittäisestä peruskouluihin tulevasta pakollisesta liikuntatunnista. Kärkihankkeiksi hallitus nostaa peruskoulun uudistamisen, lapsiperheiden, ikäihmisten ja yritysten tukemisen, biotalouden kehittämisen sekä työvoimahallinnon uudistamisen. Ohjelmasta puuttuu kirjaus tasa-arvo-ohjelmasta, kansallisesta kielistrategiasta ja toisen kotimaisen kielen asemasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä muulla tasolla kuin puolustusnäkökulmasta. Strateginen ohjelma kuvastaa millainen arvomaailma uudella ha...

Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman huippua. Pärjäämme hyvin kilpailukykyvertailuissa, kouluvertailuissa ja hallinnon tehokkuuden vertailussa. Suomi on myös paras paikka äideille. Tämä kaikki on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ansiota. Tästä huolimatta useat eduskuntapuolueet kritisoivat julkisen sektorin kokoa ja esittävät erilaisia leikkauslistoja. Keskustan  Juha Sipilä  vaatii valtion ja kuntien työntekijöiden määrän vähentämistä kymmenillä tuhansilla, myös Perussuomalaisten  Timo Soini  arvioi, että julkisella sektorilla on liikaa ihmisiä töissä ja he haluavat heikentää kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa. Kokoomuksen  Alexander Stubb  vastustaa konsensusta ja haluaa jäädyttää etuudet sekä lyhentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja jopa Tasavallan presidentti  Sauli Niinistö  pitää julkisen sektorin kokoa verrattuna bruttokansantuotteeseen (BKT) kestämättömänä. Samoilla linjoilla on RKP:n puheenjohtaja  Carl Ha...

Uusi lastensairaala on tarkoitus rakentaa Helsingin Meilahteen vuoteen 2017 mennessä. Sairaala korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet ja sopimattomat tilat. HUS:n selvitys (2011) osoittaa, että uuden sairaalan tarve on akuutti. Uudessa sairaalassa on tarkoitus hoitaa vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen. Uuden lastensairaalan hintalappu on 160 miljoonaa euroa. Valtio ja instituutiot maksavat osan, mutta 50 miljoonaa joudutaan mahdollisesti kattamaan velkarahalla. Tämän lisäksi tavoitteena on kattaa 30 miljoonan euron osuus lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lastensairaala 2017 -hankkeen verkkosivuilta ilmenee, että ilman yksityistä rahoitusta sairaalan rakentaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Sivuilla lukee, että mikäli suunnittelu ja kaavoitus alkaisi nyt, voi uusi lastensairaala olla valmis viiden vuoden kuluttua. On huolestuttavaa, että näin tärkeä hanke viivästyisi ilman hyväntekeväisyyttä. Erikoissairaanhoidon kaltaisten kansalaisille vält...