Helsingin seudulla suunnitellaan taas kerran tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Itä-Uudenmaan kunnista vain Sipoo pääsee osallistumaan neuvotteluihin, mutta muu itäinen Uusimaa joutuu sivustaseuraajan rooliin. Pääkaupunkiseudun tienkäyttömaksujen eteneminen olisi meille itäuusmaalaisille erittäin huono asia. Siksi on tärkeää, että myös me pyrimme vaikuttamaan asiaan. Monet porvoolaiset, loviisalaiset ja askolalaiset työskentelevät pääkaupunkiseudulla ja tienkäyttömaksut vaikuttaisivat negatiivisesti meidän kaikkien arkeen. Ilmastotavoitteiden edistäminen on tärkeää, mutta se tulee tehdä kokonaisvaltaisella ja kestävällä tavalla. Raideyhteyttä pääkaupunkiseudulta itään ei vielä ole ja joukkoliikenteen suhteenkin on parantamisen varaa. Metropolialue kehittyy pohjoiseen ja länteen, mutta itä on jäänyt varjoon. Se näkyy valitettavasti myös Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa, josta alueemme kunnat lausuivat vastikää. Ei ole kestävää, että meidän alue jää jatkuvasti jälkeen kehityksestä. Pää...

Hallitus ajaa RKP:n ja Vihreiden tuella suomalaiset kuljetusyritykset konkurssiin. Maantiekuljetuksissa kasvaa nyt halpatyövoiman riski, koska uusi laki heikentää reilujen työehtojen valvontaa ja ulkomaalaiset kuljetusyritykset voivat toimia Suomessa nykyistä vapaammin. Uudellamaalla toimii yli 2 000 kuljetusyritystä ja valtakunnallisesti maanteiden tavaraliikenteen arvioidaan työllistävän kaikkiaan noin 100 000 suomalaista ja maksavan veroja noin 2,7 miljardia euroa vuosittain. Aikaisemmin Suomi ja Tanska olivat yhteisrintamassa puolustamassa kansallisia etujaan, viime viikolla EU:n komissio haastoi molemmat maat EU-tuomioistuimeen. Hallitus on ulkoministeri  Timo Soinin  johdolla perustellut linjamuutosta vahingonkorvausvaatimusten riskillä. Vahingonkorvausvastuu tulee kuitenkin kyseeseen vasta kolmen edellytyksen täyttyessä: rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, rikkominen on riittävän ilmeistä tai yksityiselle aiheutunut vahinko on v...

Liikenneministeri  Anne Berner  (kesk.) esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat suomalaisen liikenneverkon muutoksista. Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa yhtiöittää maantiet, rataverkko ja vesitiet. Jatkossa tieverkoston korjaukset sekä uudet hankkeet rahoitettaisiin tien käyttäjiltä kerättävillä maksuilla. Vastapainoksi bensa-, auto- tai käyttöveroa saatetaan alentaa. Samaa luvattiin palkansaajille, joiden palkkoja alennetaan. Se lupaus näyttää olevan pelkkää sanahelinää. Suomen kansallisomaisuutta yhtiöitetään tiuhaan tahtiin, ensin meni arvokas luonto ja nyt liikenneverkosto. Kyseessä on ideologinen hyvinvointivaltion murentaminen, jossa kansallisomaisuuden käytön ja kehittämisen vastuu siirretään yksittäisten kansalaisten vastuulle. Samaan aikaan naapurimaamme Ruotsi on sitoutunut oman liikenneverkostonsa kehittämiseen 60 miljardilla eurolla vuoteen 2024 mennessä. Ennen vaaleja Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus ei puhunut sanallakaan kansallisomai...

Liikenneinfrastruktuuri on kansallisomaisuutta, josta on pidettävä huolta. Mikäli teiden annetaan rapistua, vaikuttaa se negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päivittäiseen kulkemiseen. Tällä hetkellä suomalaiset maksavat yhä lisääntyvän ulkomaalaisen raskaanliikenteen tiestöllemme aiheutuneet kulut. Mielestäni myös ulkomaisten kuljetusyritysten tulee osallistua teiden ylläpitokustannusten kattamiseen. Ulkomaisen kaluston osuus oli Suomen Kuljetus- ja Logistiikka ry:n mukaan yli 94 % Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä Vaalimaan rajanylityspaikalla. Liikennelaskennan kokonaisvolyymi kaikissa mittauspisteissä oli 11 637 raskasta ajoneuvoa. Ulkomaisia kuorma-autoja laskettiin 896, joista venäläisiä 281. Nämä ulkomaiset kuljetusyritykset eivät maksa veroja Suomeen, eivätkä aina noudata Suomen työehtosopimuksia (TES). Usein palkka määräytyy kilometrien mukaan. Tämä houkuttaa kuljettajia tekemään ylipitkiä työpäiviä, eivätkä he näin ollen noudata ajo- ja lepoaikas...