Uusi vuosi tuo usein mukanaan uutta intoa ja energiaa. Monet lupaavat liikkua ja lukea enemmän. Talven harmaa, kylmä ja sateinen sää saattaa kuitenkin vähentää liikkumisintoa. Kotisohva, Netflix ja pelikonsolit vetävät puoleensa. Olemme Euroopan johtavia maita ruutuajan määrässä, joka meillä on noin 4-5 tuntia päivässä. Ruutuaika on syrjäyttänyt monessa perheessä yhdessä vietetyn ajan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät liikkumis- ja lukemisharrastukset. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan loviisalaisten ja porvoolaisten yläkoululaisten ylipainoisten määrä on lisääntynyt, vaikka vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on hieman lisääntynyt. Yhä useampi jättää aamupalan väliin. Aamiaista säännöllisesti syövät lapset menestyivät paremmin muistitesteissä ja heidän oppimistuloksensa olivat tutkimusten mukaan parempia, kuin aamupalaa välttävien lasten. Huolestuttavaa on, että alakoululaisten liikkuminen on vähentynyt ja yhä useampi 10-vuotias ei syö aamupalaa. Mikäli tämä trendi jatkuu, on m...

Tutkimusten mukaan vain murto-osa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi. Lasten liikalihavuus on tikittävä aikapommi. Viimeisimpien tietojen mukaan alle teini-ikäisistä tytöistä noin 14 prosenttia ja pojista 23 prosenttia on ylipainoisia. Liikkumista ei saa jättää pelkkien ohjattujen liikuntatuntien ja -harrastusten vastuulle, vaan arkiympäristö tulee suunnitella niin, että se kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Porvoossa on lähes 50 leikkipuistoa ja reilu 70 ulkoliikuntapaikkaa. Osa puistoista ja liikuntapaikoista on huonossa kunnossa ja parannustarve on olemassa. Samaan aikaan uusiin kokonaisuuksiin investoidaan suuria summia. Kokonaiskuva puuttuu. Kaupunkiin tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jonka perusteella olemassa olevia leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja yhdistetään ja korjataan sekä tarvittavia uusia kokonaisuuksia rakennetaan. Uusissa kohteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen. Kaupunginjohtajan ensi vuoden talou...

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa. Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin...

Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen. Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika j...

Viime päivinä Suomessa on keskusteltu paljon niin sanotusta Islannin mallista, eli siitä miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vähentämään heidän alkoholinkäyttöään. Määrätietoisella ja tutkimukseen perustuvalla päätöksenteolla satujen saarella on onnistuttu tekemään ihmeitä. Lapset ja nuoret voivat paremmin, perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä, kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastus ja heidän alkoholinkäyttönsä on matalinta koko Pohjolassa. Islannin pääkaupungin Reykjavikin apulaispormestari Heida Björg Hilmisdottir kertoi miten tämä kaikki tehtiin. Vanhemmuuden tukeminen oli avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Tästä syystä kampanja “Sanon ei, koska rakastan sinua” käynnistettiin. Kampanjan tavoitteena oli tukea ja kannustaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lastensa menemisiä ja tekemisiä. Lisäksi luotiin mahdollisuuksia perheille viettää enemmän aikaa yhdessä. Toinen keskeinen asia oli lasten harrastustoiminnan tukemi...

Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat 87 000 vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli 80 000 euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen. Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, kun nuorten syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä. Ilmoituksi...