Anette Karlsson

Eduskunnassa käsitellään perhevapaauudistusta, joka on erittäin tervetullut uudistus. Vanhempien välistä tasa-arvoa vahvistetaan ja isien hoitovapaajaksoa pidennetään. Valitettavaa on, että perhevapaauudistus tunnistaa ainoastaan sopimusomaishoitajat, mutta jättää huomioimatta ne sadat tuhannet omaishoitajat, joilla ei sopimusta, mutta huolehtivat läheistään ja käyvät samalla töissä. Arvioidaan, että työikäisissä on 750 000 omaistaan auttavaa. Tämä tarkoittaa joka kolmatta työikäistä. Mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen on tärkeää sairastuneen omaisille ja pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhemmille, jotta he voivat huolehtia työstään, toimeentulostaan ja läheisensä hoidosta. Tällä hetkellä meillä on paljon erilaisia ongelmia työelämälainsäädännössä sekä työelämä arjessa, joissa ei tunnisteta omaishoitajuutta eikä niitä erityiskysymyksiä, jotka vaikeuttavat omaishoitajan työssäkäyntiä tai työnhakijana olemista. On hyvä, että perhevapaauudistuksessa säädetään uudes

Bästa kamrater, kära vänner Det är så trevligt att se er alla här idag. Att få träffas och diskutera i samma mötessal, och gemensamt förbättra världen - det är något som vi alla har saknat. I början av veckan tänkte jag inleda mitt öppningstal med att tala om coronapandemin – hur pandemin drabbat olika grupper och vilka känslor vi alla antagligen har om social distansering. Men det är inte något jag vill stå här och minnas, utan istället vill jag att vi tillsammans lyfter blicken och ser på den lysande framtiden vi har framför oss. Kamrater, vi lever i spännande tider Den socialdemokratiskt ledda regeringen har lyckats föra ett oändlighetsprojekt i mål: social- och hälsovårdsreformen är klar och välfärdsområdesvalet knackar på dörren. För oss socialdemokrater är det kommande valet ett exceptionellt viktigt val. Under de kommande åren blir det ett stort arbete att betala av vårdskulden och förstärka social- och hälsovårdstjänsterna. Varje människa har rätt till högkvalitativa och funger

Irtopisteiden keräystä, kiiltokuvaehdotuksia vai henkilökunnasta välittämistä? Tässä hyvä kysymys, jota voimme jäädä pohtimaan Sanna Anderssonin ja Eija Quinlanin kirjoituksen (UM 20.10.) jälkeen. Hoitoala on kriisissä sitä ei varmasti kiistä kukaan. Ei ole hetkeä, eikä päivää jolloin hoitajapulasta, hoitajien väsymisestä ja alanvaihdosta ei puhuttaisi. Sosialidemokraatit ovat aina olleet eturintamassa edistämässä rohkeita tekoja, joilla uudistetaan ja parannetaan yhteiskuntaa. Kenellekään ei liene yllätys, että työväenliike haluaa löytää ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa on kokeiltu ja myös joissakin paikoissa vakiinnutettu kuuden tunnin työpäivä sote-alalla (esimerkiksi sairaala ja vanhuspalvelut). Myös siellä oikeistopuolueet ovat aina olleet työaikakokeiluja vastaan: ensin 1919 luvulla kahdeksan tunnin työpäivää ja noin sata vuotta myöhemmin kuuden tunnin työpäivää. Maailma kuitenkin muuttuu vain, jos sitä rohkeasti muutetaan. Kuuden tunn

Ei ole salaisuus, että sosiaali- ja terveysalalla työvoimatarve kasvaa, mutta tekijöitä on vaikea saada. Työ on jatkuvan resurssipulan vuoksi kiireistä ja työmäärä koko ajan kasvava. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että liian moni sote-alalla työskentelevä on vaihtanut alaa tai harkinnut alan vaihtoa. Tämä on tullut selville useissa hoitoalan viime aikaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, joita ammattiliitot ovat nostaneet esille. Lisäksi suurten ikäpolvien eläköityminen tulee vaikuttamaan sote-alaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista toimista, joiden avulla sote-henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista voitaisiin parantaa. Mielestämme tärkeää olisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä ratkaisuja määrätietoisesti ongelmaan yhdessä työntekijöiden ja ammattiliittojen kanssa. Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei

Förra hösten började jag studera socialt arbete på Social- och kommunalhögskolan. I samband med mina studier fick jag uppdaterat mina kunskaper om de utmaningar som socialt arbete står inför. Därtill fick jag också hopp om alla de lösningar socialt arbete kan erbjuda. I början av året prakticerade jag på östra Nylands familjerättsliga enhet. På min praktik fick jag bekanta mig med barnskyddsarbetet i Borgå. Under den korta vistelsen blev det klart för mig hur värdefullt det arbete våra socialarbetare gör är för att främja barnens välmående och säkerhet. Barnskyddsarbete är mycket viktigt, men samtidigt handlar det också om psykiskt tungt arbete. Alla vill vi säkert det bästa till alla barn och familjer, men tyvärr har inte alla det så bra som man skulle önska sig. Då hjälper och stöder socialarbetaren. Och i vissa fall är det socialarbetaren som räddar. Man arbetar med personer som är de mest sårbara i vårt samhälle. Därför är det viktigt att socialarbetare kan göra sitt jobb väl och e

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd.) lähtee ehdolle tammikuun aluevaaleissa. Hyvinvointialuevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi tammikuussa 2023. Karlsson keräsi edellisissä kuntavaaleissa yli 700 ääntä, mikä oli toiseksi eniten koko kaupungissa. - Viime aikoina olen saanut paljon yhteydenottoja kotihoidon tilasta, terveyskeskuksen jonoista ja sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta. Sosiaalialan ammattilaisena ja eduskunnassa työskentelevänä kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntijana koen ehdokkuuden olevan ainoa vastuullinen teko, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista. Valtuustoon valitaan alueelta 59 valtuutettua. - Hyvinvointialueet vastaavat alueen asukkai

Fullmäktigeledamot i Borgå och 2. vice ordförande i stadsstyrelsen Anette Karlsson (sdp) ställer upp i välfärdsområdesvalet som ordnas i januari. Välfärdsområdenas fullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022 och ansvarar över att överföra social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket till välfärdsområden, och från och med början av 2023 ansvarar områdena för dessa tjänster. Karlsson samlade över 700 röster i förra kommunalvalet och fick därmed näst mest röster i sin hemstad. - Under den senaste tiden har jag blivit kontaktad om bl.a. hemvården, kön till hälsocentralen och om socialarbetarnas välmående. Som utbildad socionom (YH), blivande socialarbetare samt sakkunnig för tredje sektorn på riksdagen känner jag att det enda ansvarsfulla alternativet är att ställa upp i detta viktiga val, säger Karlsson. Östra Nylands välfärdsområde bildas av kommunerna: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo. - Välfärdsområdet ansvarar för många viktiga tjä

Muistisairaudet yleistyvät ihmisten eläessä yhä pidempään. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Suomessa muistisairauksien hoidon vuosittaisiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa yhtä sairastunutta kohden. Muistisairauksia voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella noin 86 000 henkilöä käytti jotakin muistisairauslääkettä vuonna 2019. Lisäksi muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa erilaisilla muistiystävällisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi muistireittien avulla voi

Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontui tänään 5.10. ensimmäistä kertaa nyt alkaneella valtuustokaudella. Sosialidemokraattinen ryhmä valitsi porvoolaisen Anette Karlssonin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi ja pornaislaisen Harri Virtasen varapuheenjohtajaksi. Sosialidemokraattinen ryhmä on maakuntavaltuuston toiseksi suurin ryhmä 14 valtuutetulla. - On ilo toimia maakuntavaltuuston toiseksi suurimman ryhmän vetäjänä. Tulevalla kaudella meillä on paljon muutoksia ilmassa, kun hyvinvointialueet aloittavat työnsä. Maakuntavaltuustolla on myös edessä Uusimaa-ohjelman hyväksyminen. On tärkeää, että pystymme toimimaan sen puolesta, että koko Uusimaa kehittyy ja kasvaa kestävällä tavalla, Porvoossa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajana toimiva Anette Karlsson toteaa. Uusimaa-ohjelman visio vuodelle 2030 on ”Reilusti edellä”. Se tarkoittaa ohjelman painopisteiden mukaisesti ympäristöviisasta, menestyvää ja onnellisten Uuttamaata. Tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta, nostaa