Monessa porvoolaisessa koulussa ja päiväkodissa on ilmennyt homeongelmia. Viimeisimpänä uutiset Ilolan päiväkodin sulkemisesta ja Peippolan päiväkodin lasten siirtäminen väistötiloihin. Pientä valoa näkyi tunnelissa, kun sain lukea Gammelbackan uuden päiväkodin lasten tuntemuksista. Myös vierailu Kevätkummun monitoimikoulun rakennustyömaalla antoi toivoa. On hienoa, että suomen- ja ruotsinkieliset koulut, kirjasto ja nuorisotila ovat kaikki saman katon alla. Toivottavasti uudet rakennukset ovat aidosti homevapaita. Rakennusten saaminen kuntoon on tärkeää, ja yhtä tärkeää on varmistaa, että päiväkodit ja koulut ovat turvallisia ja lapsen kehitystä tukevia. Tarvitaan riittävästi ammattitaitoisia aikuisia. Työskentelin muutamia vuosia sitten koulunkäyntiavustajana ja muistan yhä kuinka vilkas tunnelma luokassa välillä oli. Koulunkäyntiavustaja poistaa esteitä oppimisen tieltä, kun opettaja keskittyy ensisijaisesti opettamiseen. Koulunkäyntiavustaja siirtyy luokassa sinne, missä huomi...

Porvoon koulujen ja päiväkotien homeongelmista on keskusteltu aktiivisesti lehtien mielipidepalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä. Jokainen sisäilmaongelmille altistunut on liikaa. Kaupunki on luvannut puhdistaa ilmastointilaitteet, selvittää mahdollisuudet pitää ilmastointilaitteita päällä vuorokauden ympäri, vaatia yhteistyökumppaneilta sitoutumista Terve Talo –asiakirjaan ja varmistaa, että julkisivu- ja kattotyöt tehdään kosteutta suojaavan hupun alla. Hyvä, että asiaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, mutta kyllä minua ihmetyttää, miksi yllä mainittuja toimenpiteitä ei ole aiemmin tehty. Lisäksi kaupungin tulisi vaatia, että rakennusmateriaalit säilytetään kuivalla pohjalla ja hupun alla. Porvoon tilannetta seuratessa on pakko todeta, että kukaan ei hoitaisi omaa kotiaan niin huonosti, kuin kaupunki on hoitanut yhteisiä koulujamme ja päiväkotejamme. Reilu kymmenen vuotta sitten sisäilmaongelmista ei puhuttu yhtä aktiivisesti kuin tänään. Kukaan ei ajatell...

Porvoossa on tehty useita sivistysverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Viimeisin julkaistiin lokakuussa 2016, mutta se oli monella tapaa puutteellinen. Päätökset tulevaisuuden sivistysverkosta siirrettiin uuden valtuuston ratkaistavaksi. Lokakuussa lakkautuslistalle päätyneisiin koulurakennuksiin (Ilolan, Peipon,  Tuorilan, Kerkkoon ja Epoon koulut, Kulloon sivistyskeskus sekä Sannäs skola) ei tässä vaiheessa tehdä investointeja. Rakennuksen peruskunnosta pidetään huolta, mutta vanhempien tekemästä varjoraportista ilmenee, että koulurakennusten kunnossapidossa on puutteita. Tilanne on harmillinen opettajille ja perheille, joille on yhä epäselvää miten omalle lähikoululle käy. Erityisen huolestuttava tilanne on Sannäs skolanin osalta, jossa osa oppilaista on tilapäisessä paviljonkirakennuksessa. Vuonna 2013, kun useita kouluja lakkautettiin, luvattiin Sannäs skolanille tarvittava laajennusrakennus. Sitä ei ole näkynyt, eikä kuulunut. Nyt tilapäinen paviljonkirakennus sa...

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja  Anette Karlsson  kannustaa kuntapäättäjiä perehtymään puurakentamiseen ja harkitsemaan hirren käyttämistä julkisessa rakentamisessa. Suomen kouluissa ja päiväkodeissa altistuu joka päivä noin 260 000 lasta, nuorta ja aikuista huonon sisäilman aiheuttamille terveyshaitoille. – Korjattavia kouluja löytyy lähes jokaisesta kunnasta. Se on suuri ongelma, joka on otettava vakavasti. Yhteiskunta maksaa noin 450 miljoonaa euroa vuodessa sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista, Karlsson korostaa. Suomessa 30–40 vuotta vanhojen julkisten betonirakennusten rakentamisen taso on osoittautunut luokattoman huonoksi. Kunnissa on yleistä, että kouluihin tehdään pieniä näennäisiä korjauksia, joilla uskotellaan ongelmien korjaantuneen. Muutamassa vuodessa ongelmat palaavat. Esimerkiksi Porvoossa noin 1500 lasta on väistötiloissa. Tilanne ei ole mielekäs oppilaille eikä opettajille. – Päätöksiä tehtäessä ei pitäisi tuijottaa vain rakennusai...