Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko. Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päätt...

“ Syyttömänä syntymään sattui hän. Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään. Jossa jo esi-isät, juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai ” kuuluu suomalaisen laulun sanat. Valitettavan monelle laulu on todellisuutta. Suomi on turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa musta piste. Perheväkivallasta puhuminen on vaikeaa. Osa vanhemmista ajattelee, etteivät lapset huomaa mitä kotona tapahtuu. Mutta lapset huomaavat. Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä mm. kouluttautumiseen, työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahimmassa tapauksessa väkivalta periytyy sukupolvelta toiselle. Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Suomessa tulisi pohtia pitäisikö lapsen altistaminen väkivallan näkemiselle tehdään rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa tätä selvitetään. Perheiden pahoinvointiin ja lastensuojelun kriisi...

Mediassa on taas keskusteltu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Kansalaiset tuntevat, että esimerkiksi joistakin niin aikuisiin kuin jopa aivan pieniin lapsiin kohdistuneista hyvin raaoistakin seksuaalirikoksista annetut rikosoikeudelliset tuomiot eivät kohtaa millään lailla keskimääräistä käsitystä oikeudenmukaisista sekä rikoksen vakavuuteen ja kokonaisarvosteluun nähden kohtuullisista vankeusrangaistuksista. Suomen rikoslain mukaiset rangaistusasteikot esimerkiksi seksuaalirikoksista antaisivat kyllä mahdollisuuden selkeästi oikeudenmukaisempien rangaistusten tuomitsemiseen. Etenkin täysin puolustuskyvyttömiin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin liittyen pitäisi paljon voimakkaammin huomioida se, että koetuista äärimmäisen julmista teoista jäävät pysyvät jäljet uhrien mieliin ja sieluihin, eivätkä nuo traumaattiset psyykkiset vammat niin vain pyyhkiydy pois ja ole siten pelkästään tilapäisiä, kuten joissain tuoreissakin rikostuomioissa on käsittämättömästi todettu....

Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja. Vuonna 2013 yhdellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli kontollaan keskimäärin 90 lapsen kohtalo. Helsingissä vastaava määrä oli noin 50. Lapsen tilanteen perusteellinen tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi aikaa perehtyä syvällisesti jokaisen lapsen yksittäiseen tilanteeseen, vaikka lasten ja perheiden tukeminen tätä vaatisi. Myös lastensuojelun henkilöstön suuri vaihtuvuus heikentää lastensuojelun laatua. Viime vuonna avohuollossa aloitti 27 uutta sosiaalityöntekijää eli työvoimasta vaihtui 48 %. Toimivat lastensuojelun palvelut edellyttävät työhön sitoutuneita työntekijöitä. HS uutisoi (24.1.), että Vantaa ei ole lisäämässä työntekijöitä kriisiin vajonneeseen lastensuojeluun. Sen sijaan työntekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi harkitaan palkkojen nostamista. Ratkaisu on hyvä, mutta se ei vä...