Hyvät ystävät
lämpimästi tervetuloa Porvooseen – minun kotikaupunkiini.
Porvoossa historia näkyy melkein jokaisella kadulla. Kauniissa vanhassa kaupungissamme mukulakivet muistuttavat meitä myös siitä, ettei eteenpäin meneminen ole aina aivan tasaista.
Mutta eteenpäin on mentävä.
Ja juuri tulevaisuudesta haluan tänään puhua.
Me sosialidemokraatit olemme aina uskoneet edistykseen. Mutta edistys ei tarkoita sitä, että otamme jokaisen uuden teknologian käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Edistys tarkoittaa, että kysymme, tekeekö tämä ihmisten elämästä parempaa.
Ajatelkaa vaikka vanhuspalveluja.
Juuri nyt eduskunnassa käsitellään lainsäädäntöä, jolla teknologiaa voidaan käyttää nykyistä laajemmin sosiaalipalveluissa ja ikäihmisten hoidossa. Teknologia voi auttaa valtavasti. Se voi lisätä turvallisuutta, ennakoida avun tarvetta, helpottaa työntekijöiden työtä ja parhaimmillaan antaa enemmän aikaa siihen kaikkein tärkeimpään – ihmisen kohtaamiseen.
Mutta siinä kulkee myös raja.
Teknologian tehtävä on vapauttaa hoitajan aikaa ihmiselle. Sen tehtävä ei ole vapauttaa ihmistä hoitajasta.
Minusta tässä on yksi tulevaisuuden suurista sosialidemokraattisista kysymyksistä. Kuka päättää, mihin tekoälyä ja teknologiaa käytetään? Kenen ehdoilla niitä rakennetaan? Ja saavatko kaikki hyötyä kehityksestä vai vain ne, joilla on jo valmiiksi rahaa, osaamista ja voimavaroja?
Meidän tehtävämme ei ole suojella ihmisiä tulevaisuudelta. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että tulevaisuus rakennetaan ihmisiä varten.
Hyvät toverit
Sama ajatus liittyy turvallisuuteen. Rauha Euroopassa ei ole enää asia, jota voimme pitää itsestään selvänä. Suomen turvallisuus vaatii vahvaa puolustusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Mutta turvallisuutta rakennetaan myös ihmisten arjessa. Siitä, että vanhus tietää saavansa hoivaa, lapsiperheessa on lämmin ruoka tarjolla ja mahdollisuus harrastaa – ja siitä että ihminen voi luottaa siihen, että sairaana saa apua.
Ja juuri siksi minun on vaikea ymmärtää tämän hallituksen valintoja sosiaali- ja terveyspolitiikassa.
Tällä hallituskaudella asiakasmaksuja on nostettu massiivisesti, ja nyt hallitus esittää jälleen uusia maksuja, muun muassa erityistutkimuksiin sekä leikkauksiin ja toimenpiteisiin. Jopa vainajien säilytyksestä aletaan perimään maksuja.
Samaan aikaan tuhannet ja tuhannet asiakasmaksut menevät ulosottoon, ja ihmisten elämän edellytykset siinä samalla ojasta allikkoon.
Terveysvelka ei katoa sillä, että hoitoon pääsyä heikennetään ja sairailla ihmisillä rahastetaan. Lasku tulee vielä maksettavaksi, ja valitettavan usein paljon suurempana.
Hyvät ystävät
Kun Orpo–Purran hallitus aloitti työnsä vuonna 2023, Suomen työttömyys oli vielä lähellä EU:n keskitasoa. Nyt Suomessa on EU:n korkein työttömyys ja ero muuhun Eurooppaan on revennyt selväksi. Suhdanteet vaikuttavat, eikä kaikkea voi panna yhden hallituksen syyksi. Mutta enää ei voi myöskään uskottavasti väittää, että kyse olisi vain kansainvälisestä tilanteesta. Suomen kehitys on ollut selvästi muuta Eurooppaa heikompaa.
Luulisi, että oikeistolainen hallitus herää viimeistään, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA varoittaa, että vain 23 prosentilla työttömistä on edellytykset työllistyä nopeasti ja 42 prosenttia on erittäin vaikeasti työllistettäviä. EVAn johtopäätös oli jo keväällä, että vaikka talouskasvua olisi näköpiirissä suurin osa näistä ihmisistä ei palaa työelämään ilmaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa.
Silti maan hallitus päätti olla tekemättä mitään uusia työllisyys- ja kasvutoimia viimeisessä budjettiriihessään. Karuinta tässä tilanteessa on se, että erityisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä auttavia päätöksiä ei tehty lainkaan.
Hyvät kokousedustajat ja muut läsnäolijat
Kyllä tässä tilanteessa on vähän ihmeteltävä mitä RKP puuhaa hallituksessa. Puolueen puheenjohtaja Adlercreutz ilmoitti ennen budjettiriihtä, että työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa, sillä se ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.
Tämä ei tullut meille kenellekään yllätyksenä.
Elokuussa kuitenkin ajattelin, että hienoa – vihdoin yksi hallituspuolue on tullut järkiinsä ja ottanut työllisyyspolitiikassa tutkitun tiedon ajattelunsa tueksi.
Hyvät ystävät, voitte vain kuvitella sitä pettymyksen tunnetta joka valtasi minut, kun budjettiriihen tulokset julkaistiin. Työttömyystoimet olivat lähes nolla, ja mitään muutosta suojaosiin ei tullut.
Mikä on RKP:n rooli ja vaikutusvalta tässä hallituksessa, jos niin suurella äänellä rummutetaan päivänselvää asiaa, ja lopulta käteen jää vain tyhjiä sanoja.
Hyvät ystävät
Hallituksen ja RKP:n toimet eivät kuitenkaan jääneet tähän.
Samaan aikaan kun maa on työttömyyden pohjamudissa ja kansalaiset köyhyyden partaalla hallitus esittää lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä suuryrityksille.
Hyvät toverit, tiesittekö, että Suomessa eniten yhteisöveroja maksavat sellaiset yhtiöt kuin OP Pohjola, Nordea ja K-ryhmä.
Suomi pystyy parempaan kuin politiikkaan, jossa lisää annetaan vain niille, keillä on jo ennestään enemmän.
Suomi tarvitsee hallituksen, jossa ei vain odoteta, että kasvu joskus ratkaisee ongelmat.
Meidän sosialidemokraattien on uskallettava puhua rohkeasti tulevaisuudesta. Tekoälystä. Teknologiasta. Työstä. Hyvinvointivaltiosta. Rauhasta. Ja ennen kaikkea siitä, millaisen yhteiskunnan me haluamme jättää lapsillemme.
Ja tässä myös kaksikielisyydellä on merkitystä.
Me sosialidemokraatit olemme Suomen suurin kaksikielinen puolue. Ruotsin kieli ei ole meille juhlapuheiden koriste. Se on oikeus, osa yhdenvertaisuutta ja osa Suomea.
Keinoja rakentaa parempaa tulevaisuutta on olemassa.
Meillä suomalaisilla on osaamista.
Kevään vaaleissa on kysymys siitä, onko meillä tahtoa.
Tulevaisuus ei vain tapahdu meille. Se rakennetaan.
Olkaamme me valmiita ottamaan vasara käsiin, ja korjaamaan sitä mitä nyt on rikottu.
Eteenpäin toverit. Kiitos
lämpimästi tervetuloa Porvooseen – minun kotikaupunkiini.
Porvoossa historia näkyy melkein jokaisella kadulla. Kauniissa vanhassa kaupungissamme mukulakivet muistuttavat meitä myös siitä, ettei eteenpäin meneminen ole aina aivan tasaista.
Mutta eteenpäin on mentävä.
Ja juuri tulevaisuudesta haluan tänään puhua.
Me sosialidemokraatit olemme aina uskoneet edistykseen. Mutta edistys ei tarkoita sitä, että otamme jokaisen uuden teknologian käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Edistys tarkoittaa, että kysymme, tekeekö tämä ihmisten elämästä parempaa.
Ajatelkaa vaikka vanhuspalveluja.
Juuri nyt eduskunnassa käsitellään lainsäädäntöä, jolla teknologiaa voidaan käyttää nykyistä laajemmin sosiaalipalveluissa ja ikäihmisten hoidossa. Teknologia voi auttaa valtavasti. Se voi lisätä turvallisuutta, ennakoida avun tarvetta, helpottaa työntekijöiden työtä ja parhaimmillaan antaa enemmän aikaa siihen kaikkein tärkeimpään – ihmisen kohtaamiseen.
Mutta siinä kulkee myös raja.
Teknologian tehtävä on vapauttaa hoitajan aikaa ihmiselle. Sen tehtävä ei ole vapauttaa ihmistä hoitajasta.
Minusta tässä on yksi tulevaisuuden suurista sosialidemokraattisista kysymyksistä. Kuka päättää, mihin tekoälyä ja teknologiaa käytetään? Kenen ehdoilla niitä rakennetaan? Ja saavatko kaikki hyötyä kehityksestä vai vain ne, joilla on jo valmiiksi rahaa, osaamista ja voimavaroja?
Meidän tehtävämme ei ole suojella ihmisiä tulevaisuudelta. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että tulevaisuus rakennetaan ihmisiä varten.
Hyvät toverit
Sama ajatus liittyy turvallisuuteen. Rauha Euroopassa ei ole enää asia, jota voimme pitää itsestään selvänä. Suomen turvallisuus vaatii vahvaa puolustusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Mutta turvallisuutta rakennetaan myös ihmisten arjessa. Siitä, että vanhus tietää saavansa hoivaa, lapsiperheessa on lämmin ruoka tarjolla ja mahdollisuus harrastaa – ja siitä että ihminen voi luottaa siihen, että sairaana saa apua.
Ja juuri siksi minun on vaikea ymmärtää tämän hallituksen valintoja sosiaali- ja terveyspolitiikassa.
Tällä hallituskaudella asiakasmaksuja on nostettu massiivisesti, ja nyt hallitus esittää jälleen uusia maksuja, muun muassa erityistutkimuksiin sekä leikkauksiin ja toimenpiteisiin. Jopa vainajien säilytyksestä aletaan perimään maksuja.
Samaan aikaan tuhannet ja tuhannet asiakasmaksut menevät ulosottoon, ja ihmisten elämän edellytykset siinä samalla ojasta allikkoon.
Terveysvelka ei katoa sillä, että hoitoon pääsyä heikennetään ja sairailla ihmisillä rahastetaan. Lasku tulee vielä maksettavaksi, ja valitettavan usein paljon suurempana.
Hyvät ystävät
Kun Orpo–Purran hallitus aloitti työnsä vuonna 2023, Suomen työttömyys oli vielä lähellä EU:n keskitasoa. Nyt Suomessa on EU:n korkein työttömyys ja ero muuhun Eurooppaan on revennyt selväksi. Suhdanteet vaikuttavat, eikä kaikkea voi panna yhden hallituksen syyksi. Mutta enää ei voi myöskään uskottavasti väittää, että kyse olisi vain kansainvälisestä tilanteesta. Suomen kehitys on ollut selvästi muuta Eurooppaa heikompaa.
Luulisi, että oikeistolainen hallitus herää viimeistään, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA varoittaa, että vain 23 prosentilla työttömistä on edellytykset työllistyä nopeasti ja 42 prosenttia on erittäin vaikeasti työllistettäviä. EVAn johtopäätös oli jo keväällä, että vaikka talouskasvua olisi näköpiirissä suurin osa näistä ihmisistä ei palaa työelämään ilmaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa.
Silti maan hallitus päätti olla tekemättä mitään uusia työllisyys- ja kasvutoimia viimeisessä budjettiriihessään. Karuinta tässä tilanteessa on se, että erityisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä auttavia päätöksiä ei tehty lainkaan.
Hyvät kokousedustajat ja muut läsnäolijat
Kyllä tässä tilanteessa on vähän ihmeteltävä mitä RKP puuhaa hallituksessa. Puolueen puheenjohtaja Adlercreutz ilmoitti ennen budjettiriihtä, että työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa, sillä se ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.
Tämä ei tullut meille kenellekään yllätyksenä.
Elokuussa kuitenkin ajattelin, että hienoa – vihdoin yksi hallituspuolue on tullut järkiinsä ja ottanut työllisyyspolitiikassa tutkitun tiedon ajattelunsa tueksi.
Hyvät ystävät, voitte vain kuvitella sitä pettymyksen tunnetta joka valtasi minut, kun budjettiriihen tulokset julkaistiin. Työttömyystoimet olivat lähes nolla, ja mitään muutosta suojaosiin ei tullut.
Mikä on RKP:n rooli ja vaikutusvalta tässä hallituksessa, jos niin suurella äänellä rummutetaan päivänselvää asiaa, ja lopulta käteen jää vain tyhjiä sanoja.
Hyvät ystävät
Hallituksen ja RKP:n toimet eivät kuitenkaan jääneet tähän.
Samaan aikaan kun maa on työttömyyden pohjamudissa ja kansalaiset köyhyyden partaalla hallitus esittää lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä suuryrityksille.
Hyvät toverit, tiesittekö, että Suomessa eniten yhteisöveroja maksavat sellaiset yhtiöt kuin OP Pohjola, Nordea ja K-ryhmä.
Suomi pystyy parempaan kuin politiikkaan, jossa lisää annetaan vain niille, keillä on jo ennestään enemmän.
Suomi tarvitsee hallituksen, jossa ei vain odoteta, että kasvu joskus ratkaisee ongelmat.
Meidän sosialidemokraattien on uskallettava puhua rohkeasti tulevaisuudesta. Tekoälystä. Teknologiasta. Työstä. Hyvinvointivaltiosta. Rauhasta. Ja ennen kaikkea siitä, millaisen yhteiskunnan me haluamme jättää lapsillemme.
Ja tässä myös kaksikielisyydellä on merkitystä.
Me sosialidemokraatit olemme Suomen suurin kaksikielinen puolue. Ruotsin kieli ei ole meille juhlapuheiden koriste. Se on oikeus, osa yhdenvertaisuutta ja osa Suomea.
Keinoja rakentaa parempaa tulevaisuutta on olemassa.
Meillä suomalaisilla on osaamista.
Kevään vaaleissa on kysymys siitä, onko meillä tahtoa.
Tulevaisuus ei vain tapahdu meille. Se rakennetaan.
Olkaamme me valmiita ottamaan vasara käsiin, ja korjaamaan sitä mitä nyt on rikottu.
Eteenpäin toverit. Kiitos
