Itäväylän tekstaripalstalla kysyttiin huhtikuussa, miksi hoivapaikkaa on niin vaikea saada, vaikka läheinen ei enää pärjää kotona. Ikääntyneen läheisten huoli on ikävää luettavaa, mutta valitettavan tuttua. Apua haetaan, mutta järjestelmä ei aina reagoi toivotulla tavalla. Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu. Tämä on valtakunnallinen linja, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella se näkyy tavoitteena vahvistaa ikääntyneiden kotona asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivakotipaikan saaminen edellyttää merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä, että muut palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito, on todettu riittämättömiksi. Omaisille ja ikääntyneelle itselleen voi olla vierasta ymmärtää, miten RAI-arviointi määräytyy, ja siksi tilanne voi tuntua kohtuuttomalta. On syytä pysähtyä miettimään, onko kriteeristö liian tiukka. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuu paljon erittäin huonokuntoisia ikääntyneitä, joista osa on miltei jatkuvasti vuoteessa. Se ei ole ...

Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n...

Juttelin viime viikolla ikääntyneen ystävän kanssa. Hän kertoi miten ulkopuolinen olo ihmisellä voi olla Suomen talvisäässä. Toimintakyvyn heikkenemisen myötä liikkuminen on vaikeaa, ja sohjossa rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuminen on miltei mahdotonta. Kontakti ulkomaailmaan vähenee, mutta tätä kaipuuta voi helpottaa esimerkiksi sosiaalisen median mahdollistamalla yhteydenpidolla. Kaikki ikääntyneet, ja myös moni nuorempi, eivät kuitenkaan ole digiguruja. Tiedän tämän, sillä oma isoäitini ei pysty asioimaan digitaalisten palveluiden kautta. Nyky-Suomessa digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytöstä on tehty kansalaistaito, jota ilman ei useissa arjen tilanteissa voi toimia. Miettiessäni digitaalista yhteiskuntaa tulee mieleeni iäkkäämpi nainen, joka soitti minulle aiheeseen liittyen. Hän oli pahoillaan siitä, että monissa uutisissa viitataan verkkosivustoon, johon hänellä ei ole pääsyä. Itselleni lisätiedon hakeminen verkosta on luonnollista, mutta näin ei ole kaikille. Tä...