Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten ilkivallasta ja järjestyshäiriöistä. Porvoolaisen rehtorin kirjoitus (UM 27.10.) oli pysäyttävä. Mieleeni palasi Islannissa järjestetty seminaari, jossa kerrottiin, miten reilun 100 000 asukkaan Reykjavik onnistui määrätietoisella työllä lisäämään nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tämä Islannin-malli on myös puhututtanut Suomessa ja se oli mukana Porvoon vuoden 2020 talousarviossa. Mallin toteuttaminen ei kuitenkaan ole koronan takia edennyt toivotulla tavalla. Nuorten ongelmat ja pahoinvointi on lisääntynyt, mutta kuten rehtori kirjoittaa, korona ei ole yksin syynä. Taustalla on monia tekijöitä: perheiden taloudelliset ja muut huolet, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhempien kiire ja stressi sekä mahdolliset muut lapsen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Ratkaisuja tilanteeseen uskon löytyvän ottamalla mallia Pohjolan naapurista. Porvoolainen rehtori, kuten myös porvoola...

Uusi vuosi tuo usein mukanaan uutta intoa ja energiaa. Monet lupaavat liikkua ja lukea enemmän. Talven harmaa, kylmä ja sateinen sää saattaa kuitenkin vähentää liikkumisintoa. Kotisohva, Netflix ja pelikonsolit vetävät puoleensa. Olemme Euroopan johtavia maita ruutuajan määrässä, joka meillä on noin 4-5 tuntia päivässä. Ruutuaika on syrjäyttänyt monessa perheessä yhdessä vietetyn ajan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät liikkumis- ja lukemisharrastukset. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan loviisalaisten ja porvoolaisten yläkoululaisten ylipainoisten määrä on lisääntynyt, vaikka vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on hieman lisääntynyt. Yhä useampi jättää aamupalan väliin. Aamiaista säännöllisesti syövät lapset menestyivät paremmin muistitesteissä ja heidän oppimistuloksensa olivat tutkimusten mukaan parempia, kuin aamupalaa välttävien lasten. Huolestuttavaa on, että alakoululaisten liikkuminen on vähentynyt ja yhä useampi 10-vuotias ei syö aamupalaa. Mikäli tämä trendi jatkuu, on m...

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa. Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin...

Viime päivinä Suomessa on keskusteltu paljon niin sanotusta Islannin mallista, eli siitä miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vähentämään heidän alkoholinkäyttöään. Määrätietoisella ja tutkimukseen perustuvalla päätöksenteolla satujen saarella on onnistuttu tekemään ihmeitä. Lapset ja nuoret voivat paremmin, perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä, kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastus ja heidän alkoholinkäyttönsä on matalinta koko Pohjolassa. Islannin pääkaupungin Reykjavikin apulaispormestari Heida Björg Hilmisdottir kertoi miten tämä kaikki tehtiin. Vanhemmuuden tukeminen oli avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Tästä syystä kampanja “Sanon ei, koska rakastan sinua” käynnistettiin. Kampanjan tavoitteena oli tukea ja kannustaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lastensa menemisiä ja tekemisiä. Lisäksi luotiin mahdollisuuksia perheille viettää enemmän aikaa yhdessä. Toinen keskeinen asia oli lasten harrastustoiminnan tukemi...