Muistisairaus koskettaa koko perhettä. Läheisen on usein vaikea huomata muistisairauden hidasta alkamista. Oireet voivat olla monenlaisia: käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, joillekin tulee hahmottamisvaikeuksia tai eksymisiä tutussa ympäristössä. Turhauttaa ja kiukuttaa, kun ote arjesta kirpoaa ja oma toimintakyky heikkenee. Muistisairaus on yleisempää ikääntyneiden keskuudessa, mutta myös työikäiset voivat kärsiä etenevän muistisairauden mukana tuomista ongelmista. Työikäisten osalta muistisairautta ei aina osata epäillä, vaan se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan. Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisille sairaus saatt...

Muistisairaudet yleistyvät ihmisten eläessä yhä pidempään. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Suomessa muistisairauksien hoidon vuosittaisiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa yhtä sairastunutta kohden. Muistisairauksia voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella noin 86 000 henkilöä käytti jotakin muistisairauslääkettä vuonna 2019. Lisäksi muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa erilaisilla muistiystävällisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi muistireittien avulla voi...

Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvita...

Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikääntyessään he saavat tarvitsemansa avun eivätkä tule heitteille jätetyksi sänkyihinsä. Marinin hallitus on ryhtynyt puheista tekoihin. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen korotuksen 0,7:ään lisäksi sen laskemisessa erotetaan välitön ja välillinen asiakastyö. Se antaa aikaisempaan verrattuna hoivatyölle lisäaikaa, ja siirtää esimerkiksi siivous- ja keittiötöiden tekemisen sen alan ammattilaisten hoidettavaksi. Porvoossa toimivien yksiköiden mitoitus on tällä hetkellä noin 0,6, joten parantamisen varaa on myös meillä. Hoivantarjoajien velvollisuus on jatkossa varmistaa, että hoitoon ja hoivaan osallistuu paitsi riittävä määrä, mutta myös osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Siinä mielessä pelkästään ”käsiparien” määrän laskeminen ei riitä. Esimerkiksi muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen ja auttava vuorovaikutus edellyttävät hoitajilta vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja...

On povattu, että keväällä käydään ilmasto-, koulutus- tai maahanmuuttovaalit. Varmasti näistä kaikista tärkeistä teemoista keskustellaan, mutta toivon, että vanhustenhoidon tila nousee kevään kärkiteemojen joukkoon. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. On aika murtaa keskusteluissa usein toistettu fraasi siitä, että oma koti olisi aina ikäihmiselle se paras paikka asua. Kotona on tällä hetkellä monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti. Yleinen toimintatapa näyttää valitettavasti olevan se, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy on vaikeaa, vaikka lähipiirille on selvää, että muutaman kymmenen minuutin kotikäynnit eivät riitä. Omaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitä kuunnella ja kotihoidon työntekijöiden hätähuutoihin ei vastata. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, usein muistisa...