Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Sipilän hallitus merkityt tekstit.

Hallitus kaatui sote-seinään, mitä nyt?

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin. Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toisel...

Lomarahaleikkaukset vaikuttavat monen lomasuunnitelmiin

Moni suomalainen pääsee näinä päivinä ansaitulle kesälomalle. Samaan aikaan maan hallituksen uhkailulla ja kiristyksellä aikaan saadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa. Valitettavasti Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (aiemmin Perussuomalaiset) hallituksella ei ollut tahtotilaa parantaa pienituloisten arkea, vaikka maan talous onkin kääntynyt kasvuun. Viime vuoden tilinpäätöstä käsiteltiin edellisessä Porvoon valtuustossa. Ilmeni, että kaupunki menetti noin miljoona euroa kilpailukykysopimuksen ansiosta. Miljoonalla eurolla olisi voitu palkata lisää ammattilaisia vanhustenhoitoon, korjata kouluja tai keventää kaupungin investoinneista syntynyttä velkataakkaa. Nyt pystyimme vain toteamaan, että tilanne oli kaikin tavoin harmillinen. Hallituksen uhkailutaktiikalla aikaan saatu sopimus ei hyödyttänyt kaupunkia, porvoolaisia veronmaksajia eikä arvokasta työtä tekeviä palkansaajia. Kuluttaminen ja kotimaanmatkailu vähenevät, kun ihmisillä o...

Ingen ska behöva välja mellan mat och medicin

Regeringen har bjudit på dramatik under den senaste tiden. Riksdagsledamöter har hoppat från grupper till andra och en efter den andra meddelar att de kommer att rösta emot regeringens förslag, därpå alla olösta frågor kring ett eventuellt landsskapsval, bara för att nämna några exempel. Regeringens landskaps- och vårdreform har hela tiden innehållit stora problem, men nu ser det ut som att den “faller”. En sak är klar, vi kommer snart att ha riksdagsval. Partierna är i startgroparna och det börjar synas i den offentliga diskussionen. Socialdemokraternas ordförande Antti Rinne s första maj-tal väckte mycket diskussion. Regeringspartierna, med Samlingspartiet i spetsen, skällde ut förslaget om att öka de minsta garanti- och folkpensionerna under en längre tid med hela hundra euro i månaden. Kritikerna påstod att förslaget inte går att förverkliga på grund av pengabrist. Samtidigt har Centerns, Samlingspartiets och De Blåas (samt tidigare Sannfinländarnas) regering bland annat sänkt skat...

Hyvinvointivaltio vai hyväntekeväisyysvaltio?

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat – tästä on valitettavasti tullut Suomen uusi motto. Tuoreen selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viimeisten vuosien aikana ja eriarvoisuus on lähtenyt kasvuun. Selvityksessä ilmenee, että edellisellä hallituskaudella (2012-2015) sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia, kun taas tällä hallituskaudella on valittu vastakkainen suunta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi viime vuonna Ylen keskusteluohjelmassa, että hallituksen politiikka on kasvattanut tuloeroja. Politiikan suuntaa ei kuitenkaan muuttunut. Sipilän, Orpon ja Sinisten hallituksen talousarvio vuodelle 2018 leikkaa pienituloisimmilta noin 37 euroa ja lisää suurituloisimpien tuloja noin 400 eurolla. Hyvinvointivaltiota on nakerrettu reunoista ja yhteiskuntamme jakautuu yhä selvemmin hyvin- ja pahoinvoiviin kansalaisiin. Hieman alle viidennes suomalaisista jättää ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä niiden kust...

Puhe Uudenmaan Demareiden piirikokouksessa 11.11.2017

Hyvä puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat ja muut Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten tervehdys piirikokouksellenne. Viime viikonloppuna me kokoonnuimme Tuusulaan keskustelemaan palkkatasa-arvosta ja muuttuvasta työelämästä. Meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Hyvät ystävät Lukiessani Sipilän hallituksen ohjelmaa muutama vuosi sitten minusta tuntui, kun olisi herännyt Nottinghamissa ilman Robin Hoodia - yhteiskuntaan, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset on laitettu maksumiehiksi. Valitettavasti minulla on yhä sama tunne. Pääministeri Sipilä osallistui jokin aika sitten Yle:n A-studioon, jossa myös hän myönsi, että nykyinen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten johtaman hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä huolimatta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville on jatkossakin luvassa kylmää kyytiä. Hallituksen budjettiesitys tulevalle vuodelle leikkaa 37 euroa vähävaraisilta ja suosii varak...

Vähävaraiset hallituksen tikkatauluna

Pääministeri Juha Sipilä yllätti työmarkkinajärjestöt vajaa viikko sitten toteamalla MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa, että “nolla on kohtuuton”. Vihdoinkin löytyi asia, josta voin olla pääministerin kanssa täysin samaa mieltä. Pakkolakipakettien, massiivisten koulutusleikkausten ja muiden eriarvoisuutta lisäävien toimien jälkeen se on yllättävää. Työmarkkinasyksystä tulee varmasti myrskyisä ja kova. Muun muassa Metsäteollisuus tarjosi muutama viikko sitten Paperiliitolle työehtosopimusten jatkoa nollakorotuksella. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on torjunut nollaratkaisut, sillä hän haluaisi liittokierroksella ostovoimaa vahvistavat työehtosopimukset. Suomen taloustilanne on muuttunut, nyt talouskasvu on nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Parantunut talous- ja työllisyystilanne tulee näkyä myös palkansaajien kukkaroissa. Julkisuudessa on keskusteltu, muun muassa SDP:n kansanedustaja Antti Lindtmanin johdolla julkisen sektorin kohtuuttomien lomarahaleikkausten pe...

Suunnanmuutoksen aika on tullut

Suomi on viimeisen vuoden aikana muuttunut huvipuistoksi. Yhtenä hetkenä olet “kauhujen talossa” ja seuraavana Vekkulassa. Suuria uudistuksia valmistellaan kulissien takana ja vauhti on kovempaa kuin vuoristoradassa. Yhteiskuntamme tulee olemaan hyvin erilainen tämän hallituskauden lopussa. Tarpeellisesta sosiaali- ja terveysuudistuksesta on tullut historiamme suurin yksityistämisprojekti. Sipilän hallituksen sote-malli tulee lisäämään kustannuksia ja heikentämään palveluita. Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksiin olisivat olemattomat. Maassamme vallitsee yksityistämisvimma ja demokratiavaje. Nyt tarvitaan suunnanmuutos. Me voimme yhdessä saada hallituksen muuttamaan suuntaa. Siitähän nykyhallitus alkaakin olla tunnettu. Ensin esitetään toinen toistaan hullumpia suunnitelmia, ideat saavat kansalaisilta ja oppositiolta täystyrmäyksen, jonka jälkeen niitä vedetään yksi kerrallaan takaisin. Viimeisimpinä esimerkkeinä päivähoitomaksujen korotukset, yli 75-vuotiaiden ...

Kapeakatseinen SSS-trio

Suomelle tehtiin ensimmäistä kertaa strateginen hallitusohjelma, jota on tarkoitus täydentää toimintasuunnitelmalla. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten strateginen ohjelma on todellisuudessa sekoitus muutamista suurista linjauksista ja useista lillukanvarsista. Ohjelma on suurelta osin ristiriitainen, sillä suurten linjausten tavoitteet ovat ristiriidassa tarkkojen leikkauskohteiden kanssa. Ohjelmassa on muun muassa kirjaus hevosen lannan käytön sallimisesta energiatuotannossa ja päivittäisestä peruskouluihin tulevasta pakollisesta liikuntatunnista. Kärkihankkeiksi hallitus nostaa peruskoulun uudistamisen, lapsiperheiden, ikäihmisten ja yritysten tukemisen, biotalouden kehittämisen sekä työvoimahallinnon uudistamisen. Ohjelmasta puuttuu kirjaus tasa-arvo-ohjelmasta, kansallisesta kielistrategiasta ja toisen kotimaisen kielen asemasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä muulla tasolla kuin puolustusnäkökulmasta. Strateginen ohjelma kuvastaa millainen arvomaailma uudella ha...