Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n...

Äitini voi arviolta jäädä eläkkeelle samaan aikaan kun poikani aloittaa koulun. Juttelimme miltä tulevaisuus silloin näyttää ja miten äitini voi olla läsnä pienen koululaisen elämässä. Samalla äitini kertoi huolestaan: eläke tulee olemaan pieni. Monen eläkeläisen keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina mm. palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, siitä huolimatta suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeköyhyys on laaja epäkohta yhteiskunnassamme. Eläkeläisten tuloista julkisuudessa puhuttaessa jaamme usein ihmiset pieni-, keski- ja suurituloisiin eläkeläisiin. Suurpiirteinen jako ei kuitenkaan aina kohtaa ihmisten kokemaa todellisuutta. Pienituloisista eläkeläisistä puhuttaessa tarkoitetaan usein vain kansaneläkettä ja takuueläkettä saavia. Työeläkkeen saajia pidetään helposti keskituloisina, vaikka yli puolella miljoonalla eläkkeensaajista työeläke on bruttona alle 1400 euroa kuukaudessa. Moni heistä kokee, että työeläke ei tahdo riittää koko a...

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut monen eläkeläisen ovelle. Iso joukko ikääntyvistä kiikuttelevat toimeentulo- ja köyhyysrajan tuntumassa säästäen likipitäen kaikesta mahdollisesta - jopa lääkkeistä ja ruuasta. Näiden ihmisten tilanne heikkeni erityisen paljon edellisellä hallituskaudella, jolloin nykyiset oppositiopuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat määrittämässä Suomen suuntaa. Nyt suunta muuttuu Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen toimesta. Reilun kuukauden päästä suomalaiset saavat nähdä tulevaisuushallituksen ensimmäiset teot. Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan – toinen keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen saa takuu- ja kansaneläkettä – ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron kuukausikorotus ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta eläkeläisen asumistukeen. Lisäksi eläketulon saajien verotusta keven...

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut yhä useamman suomalaisen ovelle. Köyhyydessä elävä ihminen ei toivo kuuta taivaalta - hän toivoo, että voisi käydä viihtyisässä kahvilassa ystävän kanssa, ostaa itselleen hyvät kengät ja ehkä joskus käydä elokuvissa. Hän toivoo, että lapsi saisi hyvän haalarin, monipuolisempaa ruokaa kotona ja että joulukuusen alla olisi edes yksi lahja lapselle. Pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi pienituloisen ihmisen arkeen ja elämään. Muutaman kympin lisäys tarkoittaa monipuolisempaa ruokaa. Samaan aikaan muutaman kympin leikkaus saattaa pakottaa ihmisen valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Viime vuosina vähävaraisille suomalaisille on ollut tarjolla vain leikkauksia ja lisää kurjuutta. Nyt tähän on tulossa muutos. Ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat suomalaiset saavat lisäeuroja kukkaroon. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta asumistukeen. Palkansaajien ja elä...