Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak...

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65-74-vuotiaista kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Uusi nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia. Huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Tiedän ...

Hyviä uutisia Porvoosta – ikäihmisille on jatkossa tarjolla henkilökohtaista apua laskujen maksuun. Keskustelin kevään markkinoilla erään rouvan kanssa siitä, kuinka vaikeaa ikäihmisillä on saada laskuja maksettua nykyaikana. Pankkien palvelumaksut ovat korkeita ja pankit häviävät yksi kerrallaan pienemmiltä paikkakunnilta. Tilanne on huolestuttava ja siksi päätin selvittää miten Porvoo voisi tukea ikäihmisiä digimaailman haasteiden kanssa. Kuulin, että digikoulutusta on hyvin tarjolla Porvoossa, mutta henkilökohtaista avustusta esimerkiksi laskujen maksamiseen ei ollut. Keskustelin aiheesta kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattorin Petra Bärlund-Hämäläisen kanssa ja ilokseni hän suhtautui ideaan positiivisesti. Ikäihmisten digiopastus jatkuu nyt syksyllä, ja lisäksi uutena palveluna mukaan on saatu henkilökohtaista palvelua pankkipalveluiden ja Omakanta-palvelun käyttöön (Omenamäessä tiistaisin klo 10 -12). Kyseiseen opastukseen pitää kuitenkin varata etukäteen aika puhelimitse, puh....

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Oma isoäitini täytti vastikää 85 vuotta. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta älypuh...

Me 1980- ja 1990-lukujen lapset kasvoimme digivapaassa maailmassa ja olemme luoneet oman digitaalisen jalanjälkemme itse. Tietokoneet olivat lapsuudessamme verrattain harvinaisia eikä digikameroista ollut tietoakaan. Kameran kuvat piti käydä teettämässä liikkeessä, jonka jälkeen paperisia kuvia voitiin ihastella perheen kesken. Kasettisoittimella oli lapsuudessani mahdollisuus tallentaa omaa puhetta. Tästä on todisteena hauska, mutta nolo äänite, jossa laulan joululauluja. 2000-luvun lasten vanhemmat ja usein myös isovanhemmat käyttävät ahkerasti sosiaalista mediaa ja nykyajan vauvoista on miltei poikkeuksetta kuvia internetissä. Jokainen meistä tietää lapsia, joiden digitaalinen jalanjälki on luotu jo ennen hänen syntymäänsä äidin julkaisemien vatsakuvien ja ultraäänikuvien myötä. Lapsen syntymää on jo vuosikymmeniä iloittu paikallislehdissä ja nykyisin ilouutiset perheenlisäyksestä kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa. Internetiin ladatut kuvat ovat kuitenkin aivan eri tava...