Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä...

Koronakevään jälkeen paluu kohti ”normaalimpaa” näyttää olevan aaltoliikettä. Välillä tulevaisuus näyttää valoisammalta ja tapahtumia järjestetään taas, ja sitten taas niitä perutaan, koska tilanne on ottanut käänteen huonompaan suuntaan. Pelko ja huoli ovat valitettavasti yhä läsnä monen suomalaisen arjessa. Rokotetta virukseen ei vielä ole, mutta sellainen saataneen lähitulevaisuudessa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Paljon toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan torjua koronan aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Ikäihmisen toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät nopeasti. Esimerkiksi kahden viikon vuodelepo heikentää lihasmassaa keskimäärin kolme prosenttia. Jos liikkuminen jää alle 2000 askeleeseen päivässä, vähentää se lihasmassaa ...

Pari päivää sitten juttelimme mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään. Kevät oli monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa - sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajia. Yksinäisyys on jo muutenkin ...

Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani - me kaikki olemme laman lapsia. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiks...

Terveiset, tällä kertaa kaupunginhallituksen jäseneltä. Seuraava kokous on vasta ensi viikolla. Maanantaina meillä oli valtuustoinfo, jossa esiteltiin virkamiesten valmistelema luonnos säästöohjelmaksi. Vappuaattona kaupunginhallitus sai luonnoksen jo tiedoksi. Kyseinen ohjelmaluonnos julkaistiin eilen ja nyt alkaa poliittinen valmistelu, ensin lautakunnissa sitten kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Porvoolaisille on myös annettu mahdollisuus kommentoida ohjelmaa. Voit kommentoida sitä täältä: https://www.porvoo.fi/kerro-mielipiteesi-kestavan-talouden-ohjelmasta . Tämä on hyvä asia, sillä Koronakevään jälkeen talouden tasapainottaminen ja yhteiskunnan (myös Porvoon) uudelleen rakentaminen on yhteinen tehtävämme. Porvoon tilinpäätös 2019 julkaistiin jokin aika sitten, ja silloin kirjoitin teille terveiset, jotka löytyvät täältä: http://www.anettekarlsson.fi/2020/03/terveiset-kaupunginhallituksen.html Tilinpäätöksestä ilmenee, että Porvoon teki pari miljoonaa ylijäämää viime vuonna...

COVID-19 on osoittautunut erittäin vaaralliseksi, ja jopa tappavaksi taudiksi, erityisesti ikääntyneille ja monisairaille ihmisille. Suojellaksemme läheisiämme olemme vähentäneet sosiaalisia kontakteja ja yhteiskunnan yhteiset kohtaamisen paikat on suljettu. Yksinäisyys kosketti monia jo ennen koronakevättä. Nyt suurin osa meistä kaipaa lähelle toisia. Videoista ja kuvista on apua, mutta eivät ne korvaa aitoa ihmiskontaktia. Tämän kyllä tiesimme jo ikäihmisten palveluiden ympärillä käydystä keskustelusta, mutta nyt jokainen on kokenut millaista on olla eristettynä muista. Suomi otti kriisissä huiman digiloikan. Monella sektorilla uudet opit, kuten etätyön mahdollisuudet, ovat hyödyllisiä, mutta uhkakuvia on myös ilmassa. Epidemian aiheuttamat talousongelmat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat massiiviset. Kaikilla on tahtotila löytää ratkaisuja joiden avulla voidaan säästää euroja. Teknologiaa ja robotiikkaa pyritään todennäköisesti käyttämään entistä enemmän tehtävissä, ...

Kauppojen käytävillä on käsidesipurkkeja ja kylttejä, joissa pyydetään asiakkaita pitämään turvaväliä sekä henkilökuntaan että muihin asiakkaisiin. Ihmiset välttelevät katsekontaktia ja odottavat vuoroaan hyllyväliköissä. Vaikka turvavälin pitäminen on tavallista suomalaisessa arjessa, on nykytilanne tuntunut oudolta. Ihan kun hengitys haisisi ja kanssaihmiset kiertäisivät siksi kaukaa. Olen myös miettinyt pitävätkö ihmiset minua tylynä, kun otan etäisyyttä ja tervehdin nyökkäämällä. Aivot sanovat, että näin kuuluu toimia - mutta samalla jokin sisälläni huomauttaa, että tilanne on outo. Voin vain kuvitella miltä asiakaspalvelussa työskentelevästä, kuten kaupan tai apteekin myyjästä, tuntuu. Heidän ammattikuvaan kuuluu olla kohtelias asiakkaalle - tervehtiä ja hymyillä. Samaan aikaan jokainen pelkää sairastumista, erityisesti riskiryhmässä olevien läheisten takia. Moni meistä, minä mukaan lukien, on kiittänyt sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskenteleviä ihmisiä - heitä, jotka taist...

Tunteiden kirjo on viime aikoina ollut laaja - pelkoa, suuttumusta ja turhautumista, mutta myös toivoa ja välittämistä. Italialaisten parvekekonsertit ja ulkoilevia ilahduttavat nallet ikkunoissa ovat ihmisten keinoja tuoda jotain hyvää tähän raskaaseen aikaan. Suomalaiset ovat sisukasta kansaa. Olemme selvinneet monesta ja selviämme myös tästä näkymättömästä uhkasta, joka tänä keväänä meitä koettelee. Koska välitämme kanssaihmisistä, olemme eristäytyneet koteihimme. Kun yhteisen kohtaamisen paikat - ravintolat, teatterit, museot, kirjastot - suljettiin, lähdimme metsään. Vaikka matkojen ja huvitusten peruuntuminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta, ymmärrämme. Digitalisaation rysähtäminen lapsiperheiden arkeen sai monen vanhemman hermot kireälle, mutta isovanhempien terveyden turvaamiseksi se kestetään. Vapaa liikkuminen on kielletty tässä maassa ja meidät uusmaalaiset on eristetty muusta maasta. Noudatamme liikkumiskieltoa, koska haluamme varmistaa, että maamme terveydenhuollon kantokyky ...

Terveiset eilisestä kaupunginhallituksen kokouksesta. Seitsemän viikkoa sitten poikamme syntyi ennenaikaisesti, ja jouduimme olemaan muutaman viikon sairaalassa. Nyt olemme kotona ja on taas ollut voimia ja aikaa kirjoitella terveisiä. Kaupunginhallituksen kokoukset on toteutettu etäkokouksina, mikä on ollut mielenkiintoista - ja toiminut yllättävän hyvin. Mutta kyllä meillä kaikilla taitaa tässä pikkuhiljaa olemaan kaipuu aitoihin ihmiskohtaamisiin - eikä pelkkiin verkkokohtaamisiin. Nyt on kuitenkin vain odotettava. Eilen kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan tilinpäätöksen 2019. Löytyy täältä: https://www.porvoo.fi/porvoon-tulos-2019-vain-lievasti-ylijaamainen-yhteisovero-kasvoi-59-prosenttia Viime vuoden tulos oli lievästi ylijäämäinen, mikä on positiivinen uutinen, vaikka ylijäämä olikin pienempi kuin edellisvuotena. Juhlaan ei kuitenkaan ole aihetta, sillä ylijäämä perustui ennätyksellisen korkeisiin yhteisöverotuloihin, joka kasvoi 59 prosenttia. Talon perusta pitää olla k...