Siirry pääsisältöön

Kolumni: Kiitos yhteiskuntamme sankareille

Tunteiden kirjo on viime aikoina ollut laaja - pelkoa, suuttumusta ja turhautumista, mutta myös toivoa ja välittämistä. Italialaisten parvekekonsertit ja ulkoilevia ilahduttavat nallet ikkunoissa ovat ihmisten keinoja tuoda jotain hyvää tähän raskaaseen aikaan. Suomalaiset ovat sisukasta kansaa. Olemme selvinneet monesta ja selviämme myös tästä näkymättömästä uhkasta, joka tänä keväänä meitä koettelee.

Koska välitämme kanssaihmisistä, olemme eristäytyneet koteihimme. Kun yhteisen kohtaamisen paikat - ravintolat, teatterit, museot, kirjastot - suljettiin, lähdimme metsään. Vaikka matkojen ja huvitusten peruuntuminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta, ymmärrämme. Digitalisaation rysähtäminen lapsiperheiden arkeen sai monen vanhemman hermot kireälle, mutta isovanhempien terveyden turvaamiseksi se kestetään. Vapaa liikkuminen on kielletty tässä maassa ja meidät uusmaalaiset on eristetty muusta maasta. Noudatamme liikkumiskieltoa, koska haluamme varmistaa, että maamme terveydenhuollon kantokyky kestää kriisin keskellä.

Tunnemme ihmisten huolen ja suuttumuksen, joilta palkanmaksu on töiden loppumisen takia keskeytynyt. Pienipalkkaiselle ihmiselle tulojen romahtaminen on kova isku. Kukaan ei halua lukea uutisia lomautuksista tai että yt-neuvotteluihin joudutaan. Epidemian takia pysähtynyt yhteiskunta on kuitenkin ajanut monet yritykset, ja nyt myös Itä-Uudenmaan kunnat taloudellisiin vaikeuksiin. Nyt tarvitaan riittäviä tukitoimia valtiolta, jotta pahimmasta painajaisesta - konkurssiaallosta ja julkisen sektorin pitkäkestoisesta alasajosta - ei tule todellisuutta. Taloustalkoot ovat väistämättä edessä, ja niiden tulee koskea kaikkia, ei vain palkansaajia ja pienyrittäjiä. Esimerkiksi osinkojen jakaminen ei ole hyväksyttävää, jos henkilöstö joutuu samaan aikaan lomautetuksi.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee laaja joukko ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa, jotta potilaat paranevat. Nämä ihmiset eivät voi jäädä turvalliselle kotisohvalle etätöitä tekemään, vaan he ovat keskellä vaaravyöhykettä ja jatkuvan altistuksen alaisina. Heitä ovat muun muassa lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat, lähihoitajat, välinehuoltajat, sairaalahuoltajat, laitoshuoltajat, sihteerit, laiteteknikot ja -huoltajat, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, laborantit, logistiikka työntekijät, kokit, vahtimestarit ja kiinteistönhoitajat. He ovat yhteiskuntamme sankareita - osa heistä näkyvämpiä kuin toiset, yhtä tärkeitä kuitenkin kaikki. Pysytään kotona ja toivotaan kanssaihmisille terveyttä sekä voimia sairastuneille, heidän läheisilleen ja vaaravyöhykkeellä työskenteleville.

Anette Karlsson


Kolumni on julkaistu 5.4.2020 Uusimaassa ja Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...