Siirry pääsisältöön

Lapsiperheitä, ikäihmisiä ja invalideja ei tule lukita neljän seinän sisään!

Me pääkaupunkiseudulla asuvat olemme tottuneet liikkumaan joukkoliikenteessä. HSL:n matkakortti on edullinen ja kätevä, ulkopaikkakuntalaisen arvolippu sen sijaan on kallis. Iloitsen siitä, että pyörätuolilla liikkuva saa matkustaa maksutta vantaalaisissa busseissa, sekä saa alennuksen muissa HSL:n kulkuneuvoissa. Sokealla ja lastenvaunuja kuljettavalla on oikeus matkustaa maksutta koko HSL-alueella.
HSL:n hallitus päättää erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa liputta vuoden 2015 aikana. Hallitus on kokouksessaan 10.2.2015 päättänyt lähettää HSL:n työryhmän esityksen lausuntokierrokselle. Kuntien tulee lausua asiasta 30.4.2015 mennessä. Esityksessä esitetään, että lastenvaunujen kanssa matkustavalla ja pyörätuolilla liikkuvalla olisi jatkossa oikeus matkustaa liputta vain niissä busseissa, joissa lipun leimaaminen on mahdollista vain edestä. Muissa liikennevälineissä lastenvaunuja kuljettavalta ja pyörätuolilla liikkuvalta vaaditaan lippu. Sokeille ei enää myönnettäisi vapaalippua. Tällä hetkellä tarkastaja myy rollaattorilla liikkuvalle lipun, perimättä tarkastusmaksua. Jatkossa liputta matkustavalle voidaan määrätä tarkastusmaksu.
HSL-alueen matkalippujen hinnat kattavat noin 50% kustannuksista. Vuonna 2015 jäsenkuntien tuki seudun joukkoliikenteen lippujen hintoihin on yhteensä noin 230,5 miljoonaa euroa. Erityisryhmien alennus- ja vapaalippuun oikeutetut saavat HSL-alueella lisäalennusta aikuisten lippujen subventoiduista hinnoista. Tästä aiheutuva lisäsubventio on noin 30,8 miljoonaa euroa vuodessa, josta 3,2 miljoonaa euroa aiheutuu lastenvaunuja kuljettavan, eläkeläisten, näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten maksuttomista lipuista ja alennuslipuista. Kyseessä on siis erittäin pieni kuluerä kustannusten kokonaisuudessa.
HSL-alueen joukkoliikenteen esteettömyyttä on kehitetty valtavasti. Se ei kuitenkaan ole peruste vapaalippujen ja alennusten poistamiselle. Esityksessä todetaan, ettei lisäalennuksille ole perusteita joukkoliikennesektorin kautta sosiaalipoliittisin perustein. Jäsenkunnilla tulee olla asiaan erilainen näkemys! Jäsenkunnat tukevat seudun liikennettä suurilla summilla, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus liikkua edullisesti ja turvallisesti. HSL perustelee kantojaan mm. esteettömyyden kehittämisellä, vammaisten oikeudella kunnan järjestämään kuljetuspalveluun ja väestön ikääntymisellä.
Ei ole kestävää, että liikuntarajoitteisten liikkuminen siirretään julkisen liikenteen piiristä rajallisen ja kunnalle kalliin kuljetuspalvelun piiriin. Toivon, että kuntapäättäjät aidosti pohtivat, mikä on järkevintä. Emme voi sulkea lapsiperheitä, ikäihmisiä ja invalideja neljän seinän sisään! Asian puolesta käydään kampanjaa sosiaalisessa mediassa: Palautetta päättäjille! #mahdollistaliikkuminen.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...