Ruotsinkielellä on sanonta: “Borta bra, hemma bäst”, eli “Poissa hyvä, kotona paras”. Koti ei ole vain paikka, se on tunnetila. Ikääntyessä eteen tulee paljon muutoksia - työstä pois jääminen ja sen myötä uusi arki voi vaatia paljon totuttelua. Ikääntyneet ihmiset näkevät usein eläköitymisen positiivisena ja tekemistä täynnä olevana vaiheena elämässä. Olen monesti kuullut eläkeläisten hymyillen kertovan, että kiire alkaa eläkkeelle siirtyessä. Monet itsestä riippumattomat syyt, kuten sairaudet, voivat vaikeuttaa aktiivisen vanhenemisen edistämistä. Liikuntakyky heikkenee usein iän myötä, vaikka ihminen pysyisikin aktiivisena. Portaat esimerkiksi voivat aiheuttaa vaikeuksia, mikä lisää kaiteiden ja hissien tarvetta. Vääränlainen asuminen voi estää ikääntyneen osallistumisen. Talosta, jossa ei ole hissiä, on vaikea poistua. Myös asuinrakennuksen ympäristön esteettömyys vaikuttaa ikääntyneen mahdollisuuksiin liikkua. Kotiin juuttuminen johtaa väistämättä hyvinvoinnin ja terveyden heikkene...

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Hyvinvointiala HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Lain mukaan paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Selvityksen mukaan lähes 52 prosenttia vastanneista ilmoitti laskevansa odotusajan myönteisestä palvelupäätöksestä, ei lain edellyttämästä hakemuksen jättämispäivästä. Osa kunnista jätti ilmoittamatta odotusajan verkkosivuillaan, vaikka lain mukaan tiedon tulee olla esillä. Selvitys osoittaa, että tilanne ei ole Suomessa sillä tas...

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokoontui huhtikuun alussa keskustelemaan alueen strategiasta. Tilaisuudessa esiteltiin alueemme nykytilaa ja olen huolissani. Ikäihmisten hoidossa painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin vietäviin palveluihin. Itä-Uudellamaalla yli 75-vuotiasta enemmistö (93,2 %) asuu kotona. Oma koti on usein paras paikka meille jokaiselle. Ikääntymisen myötä koti voi kuitenkin muuttua turvallisesta paikasta joksikin ihan muuksi – yksinäisyyden linnakkeeksi, jossa ei ole turvallista olla. Yli 75-vuotiaista 13 prosenttia kokee olevansa yksinäisiä. Yksinäisyys nakertaa ihmisen terveyttä fyysisesti ja henkisesti. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole synonyymi yksin olemiselle. Joku voi olla pitkäänkin yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Toinen taas voi kokea itsensä yksinäiseksi suuressakin joukossa tai vaikkapa avioliitossa. Ikäihmisten yksinäisyyteen liittyy usein jokin elämäntapahtuma tai muutos, kuten muutto, puolison menetys, avioero, oma sairaus tai eläkkee...

Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie...

Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v...

Koronakevään jälkeen paluu kohti ”normaalimpaa” näyttää olevan aaltoliikettä. Välillä tulevaisuus näyttää valoisammalta ja tapahtumia järjestetään taas, ja sitten taas niitä perutaan, koska tilanne on ottanut käänteen huonompaan suuntaan. Pelko ja huoli ovat valitettavasti yhä läsnä monen suomalaisen arjessa. Rokotetta virukseen ei vielä ole, mutta sellainen saataneen lähitulevaisuudessa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Paljon toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan torjua koronan aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Ikäihmisen toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät nopeasti. Esimerkiksi kahden viikon vuodelepo heikentää lihasmassaa keskimäärin kolme prosenttia. Jos liikkuminen jää alle 2000 askeleeseen päivässä, vähentää se lihasmassaa ...

COVID-19 on osoittautunut erittäin vaaralliseksi, ja jopa tappavaksi taudiksi, erityisesti ikääntyneille ja monisairaille ihmisille. Suojellaksemme läheisiämme olemme vähentäneet sosiaalisia kontakteja ja yhteiskunnan yhteiset kohtaamisen paikat on suljettu. Yksinäisyys kosketti monia jo ennen koronakevättä. Nyt suurin osa meistä kaipaa lähelle toisia. Videoista ja kuvista on apua, mutta eivät ne korvaa aitoa ihmiskontaktia. Tämän kyllä tiesimme jo ikäihmisten palveluiden ympärillä käydystä keskustelusta, mutta nyt jokainen on kokenut millaista on olla eristettynä muista. Suomi otti kriisissä huiman digiloikan. Monella sektorilla uudet opit, kuten etätyön mahdollisuudet, ovat hyödyllisiä, mutta uhkakuvia on myös ilmassa. Epidemian aiheuttamat talousongelmat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat massiiviset. Kaikilla on tahtotila löytää ratkaisuja joiden avulla voidaan säästää euroja. Teknologiaa ja robotiikkaa pyritään todennäköisesti käyttämään entistä enemmän tehtävissä, ...

Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikääntyessään he saavat tarvitsemansa avun eivätkä tule heitteille jätetyksi sänkyihinsä. Marinin hallitus on ryhtynyt puheista tekoihin. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen korotuksen 0,7:ään lisäksi sen laskemisessa erotetaan välitön ja välillinen asiakastyö. Se antaa aikaisempaan verrattuna hoivatyölle lisäaikaa, ja siirtää esimerkiksi siivous- ja keittiötöiden tekemisen sen alan ammattilaisten hoidettavaksi. Porvoossa toimivien yksiköiden mitoitus on tällä hetkellä noin 0,6, joten parantamisen varaa on myös meillä. Hoivantarjoajien velvollisuus on jatkossa varmistaa, että hoitoon ja hoivaan osallistuu paitsi riittävä määrä, mutta myös osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Siinä mielessä pelkästään ”käsiparien” määrän laskeminen ei riitä. Esimerkiksi muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen ja auttava vuorovaikutus edellyttävät hoitajilta vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja...

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) vaatii, että Itä-Uudenmaan vanhusasiamiehen viran perustamiseen palataan viimeistään, kun valtakunnallinen sote-uudistus valmistuu. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että sote-uudistus etenee Uudellamaalla viiden itsehallintoalueen pohjalta. - Nyt näyttää vahvasti siltä, että Itä-Uudestamaasta tulee yksi näistä viidestä itsehallintoalueesta. Itsehallintoalueella tulee olemaan vastuu alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tähän peilaten on järkevää, että päätös yhteisestä vanhusasiamiehestä tehdään uudessa Itä-Uudenmaan sote-maakunnassa, Karlsson kommentoi. Porvoon demareiden valtuutettujen aloite asiasta käsiteltiin kaupunginhallituksessa maanantaina 13.1.2020. Aloitevastauksessa todetaan, ettei erillisen alueellisen vanhusasiamiehen tehtävän perustamista nähdä tällä hetkellä ajankohtaisena. Vanhusneuvoston lausunnossa todetaan, että asiaan tulisi palata sote-uudistuksen edetes...

“ Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta. ” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Kertomus oli pysäyttävä, mutta toisaalta myös ihailtava - todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa. Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi. Joukko aktiivis...

Reilu vuosi sitten tutustuin yksin asuvaan ikäihmiseen. Hän oli huolissaan omasta pärjäämisestä. Kotihoito käy hänen luona muutaman kerran päivässä, mutta hän kokee ettei se riitä. Kerrostalosta ei ole helppoa päästä rollaattorilla ulos, varsinkin kun hissiä ei ole. Ovet ovat painavat ja talvella piha on liukas. Lähiomaisia ei ole lähettyvillä, joten hän on osittain jäänyt kotinsa vangiksi. Hän ei ole ainoa. Liian monen on pakko olla sisällä, vaikka raitis ulkoilma tekisi hyvää. THL:n tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Oikeus ulkoiluun on perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilulla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Nykypäivänä tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuna omassa kodissaan. M...

Vanhustenhoidon surkea tila nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Alkuvuodesta suuttumusta herätti yksityisten hoivakotien voitontavoittelu. Pian sen jälkeen saimme kuulla, että Valvira tutkii 60:tä epäilyttävää vanhuskuolemaa. Ja nyt Porvoossa keskustellaan taas kotihoidon tilanteesta. Suomalainen vanhustenhoito on retuperällä. Toimenpiteitä tarvitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kuntapäättäjänä minua suututtaa, mutta myös harmittaa. Olemme lisänneet resursseja kotihoitoon ja päättäjien sekä virkamiesten keskuudessa on vahva yhteinen tahtotila tilanteen parantamiseksi. Välillä tuntuu, että rämpisimme suossa. Työtä tehdään jatkuvasti tilanteen parantamiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää. Yksityisten hoivakotien valvonnassa, tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemisessä ja tiedottamisessa onnistuttiin Porvoossa. Sen sijaan kotihoidon muutoksessa tapahtui virheitä. Se on syytä myöntää ja todeta, että virheistä voi oppia. Hoitajat, omaiset ja asiakkaat on ot...

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit...

Liian moni ikääntynyt suomalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Lääkäriin ei mennä rahanpuutteen takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja menee ulosottoon. Useat itäuusmaalaiset ikäihmiset ovat kertoneet minulle sydäntäsärkeviä tarinoita, siitä millainen heidän arki todellisuudessa on. Eräs nainen jopa totesi, että ei tässä voi muuta, kun antaa laskujen mennä ulosottoon. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaikka tulisivat kotoa etsimään. Naisen kuvailema arki ei ole elämää, se on jatkuvaa selviytymistaistelua. Näinkö me haluamme kohdella maamme ikääntyneitä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Vanhustenhoito on saatava kuntoon. Hoivaköyhyys ei saa olla arkea Suomessa. Tarvitaan toimi...

Yhä useampi suomalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Porvoossa on tänään yli 4000 enemmän yli 65-vuotiasta kuin viisitoista vuotta sitten. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Kuntien on kiinnitettävä enemmän huomiota vanhuspalveluiden saatavuuteen ja alueensa omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa sekä vanhusten palveluasumisessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton selvitysten mukaan kotihoido...

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut. Julkisuutee...

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat tavallisia ja luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä. Lapsena minua pyydettiin usein hakemaan isomummi kylään - kävelimme hitaasti käsikynkässä ovelta ovelle. Silloin minun oli vaikea ymmärtää, kuinka pelottavaa ja haasteellista liukkaalla liikkuminen oli iäkkäälle isomummilleni. Muutamana talvena hän kaatui ja mursi muun muassa kätensä. Kaatumisen pelko rajoittaa monen ikäihmisen elämää. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018-2021 mukaan iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen ...

On povattu, että keväällä käydään ilmasto-, koulutus- tai maahanmuuttovaalit. Varmasti näistä kaikista tärkeistä teemoista keskustellaan, mutta toivon, että vanhustenhoidon tila nousee kevään kärkiteemojen joukkoon. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. On aika murtaa keskusteluissa usein toistettu fraasi siitä, että oma koti olisi aina ikäihmiselle se paras paikka asua. Kotona on tällä hetkellä monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti. Yleinen toimintatapa näyttää valitettavasti olevan se, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy on vaikeaa, vaikka lähipiirille on selvää, että muutaman kymmenen minuutin kotikäynnit eivät riitä. Omaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitä kuunnella ja kotihoidon työntekijöiden hätähuutoihin ei vastata. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, usein muistisa...

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat Aluksi haluan kiittää turvallisuusohjelman valmistelijoita mielenkiintoisesta kokonaisuudesta. Ohjelmassa on hyvin kattavasti esitelty alueemme tilannetta. Toimenpide-ehdotukset ovat myös hyviä, mutta meidän tulee varmasti pohtia näitä asioita vielä syvällisemmin. Turvallisuusohjelmasta ilmenee, että iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen tai putoamisen takia. Tämä on järkyttävää. Turvallisuusohjelmassa toimenpidesuostituksena esitetään senioriliikuntaan ja tasapainoa parantavaan toimintaan panostamista. Se on hyvä asia. Itäisen Uudenmaan kuntien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota katujen kuntoon, erityisesti talviaikaan. Lumiset ja liukkaat jalkakäytävät on aurattava ja hiekoitettava, tarvittavat valaistukset asennettava ja esteettömyyttä on parannettava yleisesti. Lisäksi kunnis...

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak...