Siirry pääsisältöön

Turvallinen ympäristö kuuluu kaikille

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat tavallisia ja luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä.

Lapsena minua pyydettiin usein hakemaan isomummi kylään - kävelimme hitaasti käsikynkässä ovelta ovelle. Silloin minun oli vaikea ymmärtää, kuinka pelottavaa ja haasteellista liukkaalla liikkuminen oli iäkkäälle isomummilleni. Muutamana talvena hän kaatui ja mursi muun muassa kätensä. Kaatumisen pelko rajoittaa monen ikäihmisen elämää. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018-2021 mukaan iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen tai putoamisen takia. Se on järkyttävää. Näin ei voi jatkua. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Turvallisuusohjelmassa toimenpidesuostituksena esitetään senioriliikuntaan ja tasapainoa parantavaan toimintaan panostamista. Se on hyvä asia. Itäisen Uudenmaan kuntien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota katujen kuntoon, erityisesti talviaikaan. Lumiset ja liukkaat jalkakäytävät on aurattava ja hiekoitettava, tarvittavat valaistukset asennettava ja esteettömyyttä on parannettava yleisesti. Lisäksi kunnissa tulisi jakaa iäkkäille kuntalaisille liukuesteet sekä kävelysauvat. Iäkkäälle liikkujalle sauvat antavat tukea liikehallintaan ja kaatumisriski vähenee. Turvallinen ympäristö lisää hyvinvointia ja mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen pidempään.


Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 25.1.2019 Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...