Anette Karlsson

Barn och unga mår i stort sätt bra i skolan och på daghemmet. Tyvärr finns det barn som inte gör det. De upplever rädsla under sin skoltid. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Skolvåld har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Jag anser att bästa sättet att motarbeta psykiskt och fysiskt våld är att, för det första, börja arbetet i ett tidigt skede, och för det andra att tala om fenomenet med begrepp som bättre motsvarar vad det är frågan om. Jag vill att vi slutar tala om mobbning, eftersom det är frågan om psykiskt och fysiskt våld som sker i skolan eller daghemmet. Våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om negativa erfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt

Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä

Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu

Kamrat fullmäktigeordförande, bästa kamrater, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Som alltid kan vi igen konstatera att minister Ville Skinnaris tal var inspirerande och framtidsinriktat. Kamrat fullmäktigeordförande och ministern kommenterade den rådande regeringssituationen, så jag riktar blicken på de senaste två åren. Regeringsperioden startade med ett fantastiskt regeringsprogram som innehåller flera viktiga framtidsmålsättningar. Snart strandade coronapandemin i Finland. Pandemin övertog alla nyhetskanaler. Världen var inte mera den samma. Allt förändrades. Det senaste året har för många varit tungt och ensamt. Vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Samtidigt känner jag mig lättad att Finland lyckats rädda många människoliv. Allt detta tack vare vår regering som baserar sitt beslutsfattande på sakkunskap. Pandemin var en påminnelse om hur vi alla är bundna till varandra i denna globala värld. Våra problem är andras och andras problem är

Suomi on yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyessä esimerkiksi muistisairaudet lisääntyvät nopeasti ja yhä useamman fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee, mikä aiheuttaa monenlaisia turvallisuuskysymyksiä. Samaan aikaan ikääntyneet itse haluavat tutkimusten mukaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntien päätöksenteossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita palveluiden saavutettavuuteen. Saavutettavuus ei tarkoita pelkästään esteettömiä ympäristöjä. Kyse on ajattelutavasta ja halusta varmistaa, että jokainen ihminen voi yhdenvertaisesti osallistua ja saada tietoa. Valitettavan usein ikäihmiset nähdään yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Kyseinen ajattelutapa on suppea ja ongelmallinen. Pahimmassa tapauksessa tarkastelu jää pelkästään olemassa oleviin palvelurakenteisiin, jolloin asiakkaan ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys jää huomaamatta. Palvelutarve ei useinkaan liity ikään, v

Ärade talman, bästa Folktingsledamöter, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Det senaste året har varit tungt och ensamt. Många av oss känner sig utmattade och vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Barn och unga är framtiden. Därför är det särskilt viktigt att vi inte låter dem gå illa. Vi vet att coronakrisen har drabbat barnen – de har under längre tider gått miste om närundervisning och skolgemenskapen, inte kunnat träffa kompisar eller delta i sina hobbyer. Vi vet att den sociala gemenskapen är speciellt viktigt för barn och unga. Regeringen Marin har i alla situationer strävat till att stöda familjer, barn och unga att klara sig igenom denna svåra tid. Kommunerna har fått miljardstöd och pengar har särskilt riktats till småbarnspedagogiken och skolorna. I Finland trädde konventionen om barnets rättigheter i kraft för trettio år sedan år 1991. Konventionen ger barn flera rättigheter varav fyra kan anses vara allmänna principer: förbudet mo

Vårsolen värmer redan och det är trevligt att se så många glada motionärer röra sig utomhus. Mitt i den hektiska vardagen är det skönt att ta en stund för sig själv och gå ut i naturen. Det finns många fina naturstigar och motionsrutter i Borgå. De är guld värda för närheten till naturen bidrar till lycka och välmående. Tyvärr är naturen inte tillgänglig för alla. Det behövs rutter där personer som har svårt att röra sig också kan ta sig fram. Det är också viktigt att synskadade kan njuta av naturen på ett tryggt sätt. Det är en lika stor njutning att höra och lukta naturen som att se den. Det är på kommunens ansvar att främja hälsa, välfärd och motion, och den uppgiften blir allt mera framträdande. Kommunen bygger en livsmiljö som uppmuntrar invånarna att röra på sig, vilket förlänger livslängden och förbättrar livskvaliteten. Vid sidan om idrottstjänsterna ger kulturen näring till själen. Under nästa fullmäktigeperiod ska målsättningen vara att erbjuda möjligheter till bowling, uteev

Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle. Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tek

Både i nyheterna och i Borgå har det de senaste tiderna talats mycket om mobbning och skolvåld. Allt för många barn och unga upplever rädsla under sin skoltid. Fenomenet är inte nytt, och alla generationer har tampats med problemet. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Mobbning har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Mobbnings- och våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om mobbningserfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt våld. Social medier har bildat nya plattformer och omgivningar för utövning av mobbning och våld. I Borgå jobbar skolorna, daghemmen och familjerna med att minska och förebygga mobbning. Beslutsfattare har tagit problemet på allvar och vi

Vaikka luonnonvarojen liikakäytön lopettamiseksi tarvitaan suuria poliittisia toimia, jokainen voi tehdä osansa ylikulutuksen vähentämiseksi. Oman ylikulutuksen karsimisen ytimessä on oman toiminnan tarkastelu. En ole himoshoppaaja. Vuosien varrella kaappeihin on kuitenkin kertynyt kaikenlaista tavaraa. Kaappiin kurkatessa näky ei ole ilahduttava. Mistä kaikki tämä tavara on tullut ja onko meillä todella tuollainen, pohdin kaapin avautuessa. Ymmärsin, että minä olin osa ylikulutusongelmaa. Poikani tulevaisuuden kannalta minun on muutettava ostokäyttäytymistä. Se, että ostaminen on helppoa tai tavara edullinen, ei ole syy tavaran ostamiselle. Pari vuotta sitten mieheni totesi, ettei uusia vaatteita saa laittaa kaappiin, jos henkarit eivät riitä. Uusia henkareita ei myöskään saa ostaa. Mielestäni tämä oli hyvä sääntö – meille molemmille. Ennen uusien vaatteiden ostamista kävimme vanhat läpi. Rikkinäiset annoimme jämäkangaskeräyksiin ja ehjät hyväntekeväisyyteen. Viime aikoina olen myös i