Itäväylän tekstaripalstalla kysyttiin huhtikuussa, miksi hoivapaikkaa on niin vaikea saada, vaikka läheinen ei enää pärjää kotona. Ikääntyneen läheisten huoli on ikävää luettavaa, mutta valitettavan tuttua. Apua haetaan, mutta järjestelmä ei aina reagoi toivotulla tavalla. Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu. Tämä on valtakunnallinen linja, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella se näkyy tavoitteena vahvistaa ikääntyneiden kotona asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivakotipaikan saaminen edellyttää merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä, että muut palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito, on todettu riittämättömiksi. Omaisille ja ikääntyneelle itselleen voi olla vierasta ymmärtää, miten RAI-arviointi määräytyy, ja siksi tilanne voi tuntua kohtuuttomalta. On syytä pysähtyä miettimään, onko kriteeristö liian tiukka. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuu paljon erittäin huonokuntoisia ikääntyneitä, joista osa on miltei jatkuvasti vuoteessa. Se ei ole ...

Ikääntyminen on iloinen asia. Se tarkoittaa enemmän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Lapsenlapset saavat mahdollisuuden tutustua isovanhempiinsa, ja jopa isoisovanhempiin. Sellaista mahdollisuutta ei minun vanhemmillani, isovanhemmista puhumattakaan ollut. Iloitsen siitä, että lapsellani ja minulla on. Lähipiiriini kuuluu paljon aktiivisia ikääntyneitä. Osan kohdalla on vaikea uskoa kyseessä olevan yli 80-vuotias, sillä välillä minusta tuntuu, että heillä on enemmän intoa ja tarmoa kun minulla. Monet ikäihmiset pysyvätkin aktiivisina, jolloin heidän kokonaisvaltainen hyvinvointinsa pysyy parempana. Kaupunkisuunnittelun ja palvelutarjonnan tuleekin ensisijaisesti lähteä siitä, että jo olemassa olevaa hyvää vahvistetaan ja tuetaan. Valitettavasti korona vei yhteiskuntaa väärään suuntaan. Hyvinvoinnin heikkeneminen lisääntyi voimakkaasti. Ihmiset eivät uskaltaneet hakeutua lääkäriin ja arkinen aktiivisuus väheni eristäytymisen takia. Tapahtunut muistuttaa paljon makuuttamisilmiötä, jossa ...

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Alkuviikosta Hyvinvointiala HALI ry julkaisi selvityksen, jonka mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Ilokseni Porvoossa, joka oli ainoa selvityksessä mukana ollut itäuusmaalainen kunta, lain sallima 90 päivän odotusaika alittui ja odotusajan laskenta aloitettiin hakemuksen jättämisestä. Tämä on hyvä uutinen, sillä ikääntyneiden oikeuksien turvaaminen on tärkeää. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetuille järjestetyssä strategiaseminaarissa saimme tietää, että yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee...

Vanhuus tulee kaikille, eikä se tule yksin. Ikääntymisen myötä avun tarve lisääntyy – ihminen ei ole yhtä notkea, nopea ja vahva kuin ennen. Korkeat kynnykset, liukkaat kadut ja pitkät portaat ovat haastavia ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa kaatumisonnettomuuksia. Vuonna 2013 kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat lähes puolet tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Esteettömyyteen panostaminen jo rakennusvaiheessa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Esteettömät tilat ja toimiva kotihoito, jossa on riittävästi henkilökuntaa antaa ikäihmisille mahdollisuuden asua kotona yhä kauemmin. Monet apuvälineet kuten rollaattori, tukikahvat ja turvapuhelimet ovat tervetulleita ikäihmisen arjen helpottamiseksi. Elinajanodotteen pitenemisen johdosta ympärivuorokautisten asumispalveluiden piiriin tulevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, monisairaita ja dementoituneita. Samaan aikaan hoitohenki...

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Mummoni, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on kullan arvoinen. Yhä useampi ikäihminen pärjää omassa kodissaan vielä yli 80-vuotiaana. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää yksin ja heistä on pidettävä huolta. Jokin aika sitten soitin vieraan ihmisen ovikelloa ja odotin. Hetken päästä kuului hiljainen ääni oven takaa: “Kuka siellä”. Vastasin kovalla äänellä, että kerään nimiä kuntalaisaloitteeseen ikäihmisten paremman hoidon puolesta. Pian rollaattorilla liikkuva vanhempi naishenkilö kurkisti oven raosta. Asunnossa näytti olevan melko pimeää ja eteisessä oli mainoksia lattialla. Nainen oli iloinen, vaikkakin hieman hämmentynyt. Juttelimme hetken. Sain kyyneleet silmiini kun nainen kertoi, että hänelle ei löydy paikkaa ja hän joutuu siksi olemaan kotinsa vankina. Onneksi hänellä on ...

Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaiden määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä 12 prosenttia. Uudenmaan ikärakenne on edelleen suhteellisen nuorekas, sillä kahdeksaa yli 75-vuotiasta kohti on kymmenen alle kouluikäistä lasta. Huoltosuhde on koetuksella ja erityisesti hoiva-alalla on pulaa työvoimasta. Elinajanodote kasvaa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyessä. Vuonna 2013 syntyneiden poikalasten elinajanodote oli 77,8 vuotta ja tytöillä vastaavasti 83,8 vuotta. Yhä useampi kansalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikäihmisille tulee tarjota monipuolisempaa ja yksilöllisempää tukea. Erityisesti kuntouttavaan toimintaan tulee panostaa. Kuntouttavan toiminnan avulla voidaan ylläpitää ihmisen toimintakykyä pidempään, mikä puolestaan parantaa yksilön elämänlaatua ja säästää yhteiskunnan kustannuksia. Yhteisölliseen asumiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Esimerki...