Viime viikon sunnuntaina suomalaiset valitsivat maamme historian ensimmäiset aluevaltuutetut. Uuden rakentaminen tarkoittaa paljon työtä, mutta toisaalta myös mahdollisuutta luoda uudenlaisen – ihmislähtöisemmän – organisaation. Henkilöstön aseman vahvistaminen on tärkeää. Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin. Siksi on tärkeää varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Erityisesti työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän. Ilman hyvinvoivia ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita. Pandemia on koetellut meitä kovin. Hyvinvointivelka on suuri. Hoitojonojen purkaminen, ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Itä-Uudenmaan erityispiirteenä on myös kaksikielisten palveluiden turvaaminen, sillä hädässä ja huolessa on apua saatava ilman kielitaidosta johtuvia väärinkäsityksiä. Hoitojonoja voidaa...

Irtopisteiden keräystä, kiiltokuvaehdotuksia vai henkilökunnasta välittämistä? Tässä hyvä kysymys, jota voimme jäädä pohtimaan Sanna Anderssonin ja Eija Quinlanin kirjoituksen (UM 20.10.) jälkeen. Hoitoala on kriisissä sitä ei varmasti kiistä kukaan. Ei ole hetkeä, eikä päivää jolloin hoitajapulasta, hoitajien väsymisestä ja alanvaihdosta ei puhuttaisi. Sosialidemokraatit ovat aina olleet eturintamassa edistämässä rohkeita tekoja, joilla uudistetaan ja parannetaan yhteiskuntaa. Kenellekään ei liene yllätys, että työväenliike haluaa löytää ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa on kokeiltu ja myös joissakin paikoissa vakiinnutettu kuuden tunnin työpäivä sote-alalla (esimerkiksi sairaala ja vanhuspalvelut). Myös siellä oikeistopuolueet ovat aina olleet työaikakokeiluja vastaan: ensin 1919 luvulla kahdeksan tunnin työpäivää ja noin sata vuotta myöhemmin kuuden tunnin työpäivää. Maailma kuitenkin muuttuu vain, jos sitä rohkeasti muutetaan. Kuuden tunn...

Ei ole salaisuus, että sosiaali- ja terveysalalla työvoimatarve kasvaa, mutta tekijöitä on vaikea saada. Työ on jatkuvan resurssipulan vuoksi kiireistä ja työmäärä koko ajan kasvava. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että liian moni sote-alalla työskentelevä on vaihtanut alaa tai harkinnut alan vaihtoa. Tämä on tullut selville useissa hoitoalan viime aikaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, joita ammattiliitot ovat nostaneet esille. Lisäksi suurten ikäpolvien eläköityminen tulee vaikuttamaan sote-alaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista toimista, joiden avulla sote-henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista voitaisiin parantaa. Mielestämme tärkeää olisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä ratkaisuja määrätietoisesti ongelmaan yhdessä työntekijöiden ja ammattiliittojen kanssa. Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei ...

Kävimme jokin aika sitten puolitoistavuotiaamme kanssa allergiatesteissä. Iloksemme hänellä ei ollut kala-allergiaa, mitä epäilimme. Sairaalalla lastenlääkäri kuitenkin kehotti meitä olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, sillä pojalla oli vähän punaista korvassa. Soitin terveyskeskukseen ja meitä kehotettiin tulemaan kiirevastaanotolle. Menimme paikalle, mutta tilanne tuntui hölmöltä, sillä eihän pojallamme ollut akuuttia tarvetta lääkäriin. Kiireettömiä aikoja ei kuitenkaan ollut saatavissa moneen viikkoon. Tilanne sai minut miettimään yksityisen terveysvakuutuksen ottamista lapselleni. Monella perheellä on terveysvakuutus ja määrä kasvaa vuosittain. Vanhempana ymmärrän heitä – lapselle halutaan heti apua, sillä pienikin kipu pienokaisella on iso kipu vanhemman sydämessä. En kuitenkaan halua, että hyvinvointivaltio-Suomesta tulee yksityisten vakuutusten varaan rakentuva maa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt eriarvoistava, sillä varakkailla työllisillä on käytössään kolme järjes...

Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä. Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia ...

Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss...

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson  kannustaa Itä-Uudenmaan kuntia yhteistyöhön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustusten saamiseksi alueelle. Ensimmäinen hakuaika alkaa ensi viikolla. - Nyt on tärkeää, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä, jotta alueemme kunnat saavat lisäresursseja hoitojonojen purkamiseen sekä asukkaille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen. Esimerkiksi Porvoon talousarvion 2020 tunnuslukujen mukaan lääkärille pääsee noin 30 päivässä ja hoitajalle 20 päivässä, se on liian pitkä aika ja lisäresurssi on ehdottomasti tervetullut, Anette Karlsson kommentoi. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kautta jaetaan 70 miljoonaa euroa kolmevuotisiin hankkeisiin. Tästä summasta noin 17 miljoonaa euroa on jaossa Uudellamaalla. - Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen on muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia:...

Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan. Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh...

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin. Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel...

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin. Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toisel...

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Porvoossa ja Loviisassa SDP:n edustajat esittivät, ettei maksuja koroteta niin huimasti. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Nyt maan hallitus on taas kerran nostamassa maksuja ja heikentämässä pienituloisten mahdollisuuksia päästä lääkäriin. Tämä ilmeni tuoreesta asiakasmaksulakiesityksestä, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen suurin epäkohta on terveyskeskusmaksujen nousu. Terveyskeskusmaksussa on ollut kolmen kerran sääntö (välikatto / vuosimaksu), ja nyt tämä poistetaan ja maksun joutuu jatkossa, jos tämä hallituksen esitys menee läpi, maksamaan joka kerta. Eli sellaisten ihmisten tilanne heikkenee, joilla on useita sairauksia ...

Monet  Sipilän  hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen keskeiset elementit, kuten yhtiöittämispakko, uudistuksen aikataulu ja omaisuuden siirto-malli saivat lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Valinnanvapauden linjauksista ei ole vielä tietoa, mutta yksityiset terveysjätit ovat haistaneet rahastusmahdollisuuden. Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistyminen on vain alkua. Pienet sote-alan yritykset ovat vaaravyöhykkeellä ja tie on auki isoille kansainvälisille yrityksille. Kun terveysjätit ottavat markkinat haltuunsa, johtaa se pitkässä juoksussa hintojen nousuun. Tämä on jo nähty monella muulla alalla. Suomalaiset ottavat usein mallia Ruotsista, mutta nyt suljetaan silmät niiltä epäkohdilta, joita naapurissa on sote-palveluiden yksityistämisen jälkeen havaittu. Uuden tutkimuksen mukaan peräti kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta ilmoittaa haluavansa muuttaa yksityisten yritysten voitontekomahdollisuuksia sote-palveluissa. Myös joka kolmas ruotsalainen yritysjohtaja i...

Posti  on ollut jo jonkin aikaa otsikoissa, eikä positiivisessa mielessä. Jakeluhäiriöt, yt-neuvottelut ja massairtisanomiset ovat synonyymejä tämän päivän Postille. Muuttuneessa markkinatilanteessa, eli lähinnä kirjepostin vähenemiseen,  Posti  on valinnut lääkkeeksi perustoimintojen heikennykset, irtisanomiset ja satsaamisen epäolennaisiin toimintoihin. Muistamme kaikki nimisekoilun, ollako  Posti  vai Itella. Nimikokeilu maksoi miljoonia. Kun se ei toiminut vaihdettiin vanha nimi takaisin ja pistettiin televisiomainoskampanja pystyyn. Sekin maksoi miljoonia. Samaan aikaan potkittiin satoja työntekijöitä pihalle ja ihmeteltiin miksi jakeluhäiriöitä ilmenee. Ratkaisuksi keksittiin ruohonleikkuu ja ikäihmisten hoivapalvelut. Siirryttiin siis kilometrien päähän Postin ydintoiminnasta. Kysyin naapurin 8-vuotiaalta pojalta, mitä hän tekee, jos hän haluaa lähettää kirjeen. Vastaus oli  Posti . Miten on mahdollista, että Postin 50 000 euroa kuukaudessa ti...

Hallitus julkaisi (6.4.) sosiaali- ja terveysuudistuksen linjaukset. Keskusta sai maakuntahallinnon ja Kokoomus sai rahastusmahdollisuuden. Muu jäikin sitten taka-alalle. Hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen päättäessään, että julkinen toiminta joka kilpailee markkinoilla yksityisen toiminnan kanssa, tulee yhtiöittää. Esimerkiksi terveyskeskukset ja lastensuojelu tulee yhtiöittää. Suomessa on olemassa voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, mutta esimerkiksi terveyspalveluita tuottavat Attendo ja Terveystalo eivät ole sellaisia. Tulevaisuudessa olisi siis mahdollista tehdä entistä enemmän bisnestä ihmisten terveydellä ja avuntarpeella. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja  Aki Linden  toteaa Kauppalehden haastattelussa (7.4.), että ennaltaehkäisyä on vaikea rakentaa järjestelmään, joka kilpailee potilaista. Suunta on erittäin huolestuttava, sillä useat tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen vähentä...

Ikäihmiset, vähävaraiset ja pitkäaikaissairaat saivat tänä jouluna ikävän lahjan Loviisan ja Porvoon kaupungeilta. Vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut nousevat, Loviisassa noin 30 prosenttia ja Porvoossa 15 prosenttia. Molemmissa kaupungeissa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat (yhtä lukuun ottamatta), olivat molemmissa kaupungeissa suurten asiakasmaksukorotusten kannalla, jotka tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Reilu kuukausi sitten Porvoon kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion, jossa sosiaali- ja terveysmaksuihin päätettiin tehdä ainoastaan indeksikorotus. Sipilän hallituksen toimesta massiivinen yllätyskorotus tuli käsiteltäväksi, vaikka talousarviot oli jo hyväksytty. Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet (UM 21.12.) eivät kannata suuria asiakasmaksukorotuksia, sillä korotus johtaa terveyserojen kasvuun sekä kustann...