Monet Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen keskeiset elementit, kuten yhtiöittämispakko, uudistuksen aikataulu ja omaisuuden siirto-malli saivat lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Valinnanvapauden linjauksista ei ole vielä tietoa, mutta yksityiset terveysjätit ovat haistaneet rahastusmahdollisuuden. Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistyminen on vain alkua. Pienet sote-alan yritykset ovat vaaravyöhykkeellä ja tie on auki isoille kansainvälisille yrityksille. Kun terveysjätit ottavat markkinat haltuunsa, johtaa se pitkässä juoksussa hintojen nousuun. Tämä on jo nähty monella muulla alalla.
Suomalaiset ottavat usein mallia Ruotsista, mutta nyt suljetaan silmät niiltä epäkohdilta, joita naapurissa on sote-palveluiden yksityistämisen jälkeen havaittu. Uuden tutkimuksen mukaan peräti kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta ilmoittaa haluavansa muuttaa yksityisten yritysten voitontekomahdollisuuksia sote-palveluissa. Myös joka kolmas ruotsalainen yritysjohtaja ilmoittaa haluavansa rajoittaa voitontekemisen mahdollisuutta sellaisissa yksityisissä yrityksissä, jotka toimivat verovaroin rahoitetuilla hyvinvointipalvelumarkkinoilla.
Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite; perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja palveluiden sujuvoittaminen ovat unohtuneet. Ykkösprioriteetiksi näyttää nousseen olemassa olevien terveyskeskusten romuttaminen, palveluiden yksityistäminen ja kolmen miljardin säästötavoite. Lisäksi ammattipätevyysvaatimuksia ollaan alentamassa, mikä tarkoittaa muun muassa, että sairaanhoitajien tehtäviä siirretään lähihoitajille, sosionomeille ja geronomeille.
Esimerkiksi hammaslääkäri maksaa nyt julkisella puolella noin 50 euroa ja yksityisellä noin 150 euroa, uudessa mallissa hinta olisi kaikilla terveysasemilla noin 100 euroa. Kyseessä on siis tulonsiirto vähävaraisilta, jotka nyt käyttävät julkisen terveydenhuollon palveluita varakkaammille, jotka käyttävät yksityislääkäreiden palveluita. Trendi näkyy jo monissa kunnissa demareiden vastustuksesta huolimatta, kuten Porvoossa ja Loviisassa, missä hallituksen tavoitteen mukaisesti on nostettu asiakasmaksuja jopa 30 prosenttia.
Kansalaisten perustuslailliset oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin uhkaavat jäädä hallintohimmeleiden ja yksityisten yritysten bisnesmahdollisuuksien jalkoihin. Nyt tarvitaan rohkeampaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa universaalien julkisten palveluiden pelastamiseksi.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 27.11.2016 Uusimaassa.