Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh...

Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suome...

Suomi on korkean osaamisen maa, mutta oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus koulumenestykseen huolettaa Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajaa Anette Karlsson ia. Uusin Pisa-tulos osoittaa, että perhetaustan vaikutus on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. - Toimivassa hyvinvointivaltiossa jokaisella lapsella, perhetaustasta riippumatta, on mahdollisuus oppia ja saavuttaa täysi potentiaalinsa. Oppilaan koulumenestyksen tulee perustua koulutyöhön ja lahjakkuuteen, ei vanhempien varallisuuteen tai koulutustaustaan, Anette Karlsson korostaa. Suomen Pisa-menestys on korkeasti koulutettujen opettajien, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja varhaisen tuen ansiota. Näistä asioista meidän tulee pitää kiinni myös jatkossa. - Koulu ja opettajat ovat tärkeitä. Koulu ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa lapsen oppimistulokseen. Ympäröivällä yhteiskunnalla on myös merkitystä. Siksi on tärkeää, että Suomessa tehdään po...

Selaillessani sosiaalista mediaa törmäsin valokuvaaja Eric Pickersgrill in Removed-valokuvasarjaan. Hän on poistanut kuvista älylaitteet. Kuvasarja oli pysäyttävä, erityisesti siksi, että tunnistin kuvista itseni ja lähipiirini. Älylaitteet ovat niin iso osa arkeamme, ettei sitä edes tule ajateltua. Älypuhelin toimii herätyskellona, jonka jälkeen aamu alkaa selaillessa sosiaalista mediaa. Älylaite on mukana koko päivän ja illalla vielä viimeisenä nenän edessä ennen nukkumaan menoa. Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen - puheluiden ja tekstareiden lisäksi puhelimessa oli vain matopeli ja huonolaatuinen kamera. Digimaailma on vallannut monien arjen vauhdilla. Meillä ei vielä ole laajoja tutkimuksia siitä, millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan ihmiseen, erityisesti lasten sosiaalisiin taitoihin, oppimiseen ja muuhun kehitykseen. Koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg in mielestä Pisa-tulosten heikentymisen taustalla saattaa olla älypuhelin. Hän perustelee asiaa sillä, että ...