Siirry pääsisältöön

Lukutaito on edellytys ihmisten tasavertaisuudelle

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.

Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yhteiskunnan on kyettävä tarjoamaan lapsille ja nuorille riittävästi tukea ja kannustusta, jotta jokainen nuori saa riittävän lukutaidon pärjätäkseen elämässä eteenpäin.

Earth Hour on monelle tuttu, mutta toivon, että teille kaikille tulee tutuksi myös ensimmäistä kertaa järjestettävä Read Hour-kampanja, joka huipentuu juuri tänään YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä. Suomessa kampanja on Lasten ja nuorten säätiön sekä media- ja markkinointiviestintäalan yritysten yhteistyöprojekti. Ota pieniä askelia kohti kirjojen maailmaan sukeltamista. Lue ensin vähän tai lyhyempi kirja, anna itsellesi aikaa ja opettele keskittymään - älypuhelimen maailmasta kirjan pariin siirtyminen on monelle vaikeaa, siksi sitä pitää harjoitella, vaikka se oudolta tuntuukin. Lue lapselle, lue lapsen kanssa ja anna lapsen lukea sinulle. Kokeile uusia tapoja lukea, kuten kirjaston erinomaisten e-kirjojen lainaamista tai tee lapsen kanssa huviretki kirjaston värikkääseen maailmaan. Pyydä isovanhempia lukemaan lapselle, sillä lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta. Pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. Omalla kohdallani rauhalliset lukuhetket poikani Oliverin kanssa ovat olleet kullanarvoisia. Luetaan yksin ja yhdessä

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 8.9.2020 Uusimaassa.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...