Siirry pääsisältöön

Vuokralaisten tulotarkastukset ongelmallisia

Koti ja asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen arkea. Ilman kotia on vaikeaa rakentaa pohjaa muulle elämälle. Siksi muun muassa asunnottomuus on ongelma, jolta ei voi ummistaa silmiä. Kaavoitus on olennainen osa yhteiskunnan kehitystä, sillä kyse ei ole vain talojen rakentamisesta vaan alueen monimuotoisesta kehittämisestä - palveluista ja virkistysalueista. Yhteiskuntasuunnittelussa on tärkeää huomioida alueiden eriytymiseen liittyvät ongelmat ja pyrkiä ratkaisemaan niitä mahdollisimman määrätietoisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa pyrkimystä asuntojen hallintasuhderakenteen monipuolistamiseen niin uusilla kuin vanhoillakin asuinalueilla. Lisäksi se tarkoittaa, että samoissa taloissa asuu erilaisia ihmisiä, sekä etnisen taustan että varallisuuden osalta. 
Tietyn alueen “slummiutuminen” ei ole kenenkään edun mukaista.

Viime hallituskaudella, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten/Sinisten ollessa hallituksessa aiheesta keskusteltiin laajasti. Silloinen hallitus nimittäin halusi Ara-asukkaille sisäänmuuton jälkeiset tulorajojen tarkistukset. Kuten monet muutkin kyseisen hallituksen päätökset, myös tämä peruttiin, koska Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen (2018) mukaan tulorajojen tarkistus olisi muuttunut kannustinloukuksi. Esimerkiksi asunnon vaihtaminen lapsen syntymän jälkeen ei olisi välttämättä onnistunut, vaikka lisätilalle olisi ollut tarvetta. Selvityksen johtopäätös oli, että tulojen ja asumisajan välillä on hyvin heikko yhteys. Todennäköisesti asukkaat siirtyvät omistusasuntoihin tulojen noustessa. Näin myös Porvoossa (UM 16.9.).

Asukasvaihtuvuuteen, oikeudenmukaiseen asumiseen ja yleisesti vuokra-asukkaiden oikeuksiin liittyen Marko Piirainen ja Tapani Eskola nostavat esille tärkeitä näkökulmia (UM 16.9.). Mielestäni on hämmästyttävää kuinka lyhytmuistisia kokoomuksen edustajat ovat, vai onko kyse epätietoisuudesta? Pari vuotta sitten puolue ajoi vuokralaisille tulotarkastuksia valtakunnan tasolla, esitys ei menestynyt ja nyt paikallinen Kokoomus nostaa saman ongelmallisen esityksen käsittelyyn Porvoossa. Suosittelen Kokoomuksen edustajille tutustumista suurten kaupunkien asuntopolitiikkaan, jonka tavoitteena on vähentää alueiden eriytymistä - ei lisätä sitä. Lisäksi voisi myös olla paikallaan tutustua perusteisiin, joiden johdosta samainen esitys hylättiin viime hallituskaudella.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 18.9.2020 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...