Arvoisa ministeri, puheenjohtaja, hyvät piirikokousedustajat ja muut läsnäolijat Tällä viikolla meitä on kohdannut suuri suru ja menetys. Vaikka Maaritin lähenevä poismeno oli pitkän sairastamisen johdosta tiedossa, oli uutinen kuitenkin pysäyttävä. Liikkeemme on menettänyt yhden inspiroivimmista, ystävällisimmistä ja valovoimaisimmista ihmisistä. Maarit oli meille kaikille rakas ja tulemme kaipaamaan häntä. Hyvät ystävät Meitä koetellaan taas kovaa. Suru-uutisten ohella Postin ympärillä pyörinyt turbulenssi jatkuu yhä, vaikka eilen saimme kuulla, että myrskyn silmään joutunut ministerimme on jäänyt sairaslomalle ja eroaa tehtävästään. Ministerin eroaminen kohun johdosta on aina ikävää. Tapahtunut pistää miettimään, miksi kyseiseen tilanteeseen jouduttiin. Viime vuosien aikana merkittävästi useampi nais- kuin miesministeri on joutunut jättämään tehtävänsä jouduttuaan kohun silmään. Tilasto herättää pienen kysymyksen ja pohdinnan siitä, kohdellaanko maamme johtohenkilöitä kaikissa ti...

“ Syyttömänä syntymään sattui hän. Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään. Jossa jo esi-isät, juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai ” kuuluu suomalaisen laulun sanat. Valitettavan monelle laulu on todellisuutta. Suomi on turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa musta piste. Perheväkivallasta puhuminen on vaikeaa. Osa vanhemmista ajattelee, etteivät lapset huomaa mitä kotona tapahtuu. Mutta lapset huomaavat. Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä mm. kouluttautumiseen, työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahimmassa tapauksessa väkivalta periytyy sukupolvelta toiselle. Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Suomessa tulisi pohtia pitäisikö lapsen altistaminen väkivallan näkemiselle tehdään rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa tätä selvitetään. Perheiden pahoinvointiin ja lastensuojelun kriisi...

Joka kolmas nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta. Melkein kaikkien suomalaisten ystävä- tai perhepiirissä on perheväkivallan uhriksi joutunut henkilö. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin tai melko yleisenä. Ongelmasta tiedetään, mutta siitä vaietaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan parhaiten puuttua tekemällä se näkyväksi - puhumalla ja tiedottamalla tukipalveluista. Vastuu on meillä kaikilla - viranomaisilla, ystävillä, naapureilla ja sukulaisilla. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta 2,4 miljardin euron kulut. Kyseisellä summalla voitaisiin palkata 48 000 sosiaalityöntekijää, sairaanhoitajaa tai perhetyöntekijää. Naisjärjestöt ovat vaatineet, että Suomi käyttäisi väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ja lasten suojeluun vähintään viisi prosenttia tuosta summasta, eli 120 miljoonaa euroa. Sillä rahalla Istanbulin sopimuksen (eli Euroopan neuvo...

– Suomen on heti ratifioitava Istanbulin sopimus ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi, vaatii Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden puheenjohtaja Anette Karlsson. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2011 Istanbulin sopimuksen, eli Euroopan Neuvoston luonnosteleman yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta. Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan Suomi on toisella sijalla väkivallan määrässä EU:ssa. Tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisnaisista on kokenut joko fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. – Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yleinen, mutta edelleen vaiettu ja piiloteltu ongelma. Suomessa noin 90 % väkivaltaa kokeneista ovat naisia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on myös miehiin kohdistuvaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Kaikkien ihmisten koskemattomuutta on kunnioitettava, painottaa puheenjohtaja Karlsson. Sosiaali- j...