Viime aikoina on keskusteltu paljon kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Tuore VATT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen suorat työllisyysvaikutukseen ovat pienet. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa tehty empiirisiin tutkimusaineistoihin perustuva tutkimus vuonna 1997 käyttöönotetusta kotitalousvähennyksestä. Kyseinen tutkimus on tarkoitus vielä myöhemmin vertaisarvioida, jolloin saamme vähennyksen työllisyysvaikutuksiin liittyen enemmän tietoa. Oletettavasti kotitalousvähennys kuitenkin voi auttaa elvyttämään palvelualoja koronakriisin jälkeen. Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remont...

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui viime viikolla Grönlantiin. Keskustelimme arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta. Maapallon lämpenemisen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä Grönlannissa. Asiantuntijoiden mukaan vuodessa sulaa vajaa 300 miljoonaa tonnia jäätä ilmastonmuutoksen seurauksena. Pelkona on koko Grönlannin jääpeitteen sulaminen, joka nostaisi merenpintaa merkittävästi, jopa yli seitsemällä metrillä. Sillä olisi haitallisia vaikutuksia myös meihin itäuusmaalaisiin. Tutkimusten mukaan fossiiliset polttoaineet (hiili, öljy ja kaasu) ovat suurin hiilidioksidipäästöjä aiheuttava tekijä maailmassa. Näitä fossiilisia polttoaineita käytetään pääsääntöisesti sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä kuljetukseen. Olemme Pohjoismaiden neuvostossa edistäneet sähköisen liikenteen (sähköautot) ja merenkulun (sähköiset laivat ja risteilyalukset sekä satamat) yleistymistä Pohjolassa. Lisäksi tarvitaan toimia kestävän energiantuotannon turvaamiseksi. Kansainvälisen hallitusten välisen ilmastop...

Työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkäyttöarvion (2009) mukaan Suomeen tarvitaan kaksi voimalaa: yksi uusi ja yksi Loviisan voimalan korvaava investointi. Tästä huolimatta Vanhasen II hallitus hyväksyi vuonna 2010 Fennovoiman ja Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) luvat, itsestäänselvän Fortumin sijaan. Nyt vuonna 2015 tiedetään, että TVO:n Olkiluoto 4:nen ei toteudu ja Fennovoiman rahoituksessa on ollut suuria ongelmia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vastoinkäymisistä huolimatta, Pyhäjoen kaadettuihin metsiin nousee ydinvoimala. Usein on helppoa olla jälkiviisas. Suomen ydinvoimaratkaisuissa ei voi puhua jälkiviisaudesta, sillä jo vuonna 2009 oli selvää, että Loviisa 3:sen luvan myöntäminen olisi ollut järkevää. Loviisassa oli vuonna 2010, ja on yhä, erinomaiset edellytykset uuden laitoksen rakentamiselle olemassa olevan infran puolesta ja voimalan henkilöstöllä on vahva osaaminen sekä rakentamisesta että laitoksen kehittämisestä ja modernisoimisesta. Vuonna 2008 alkanut finanssik...