Viime aikoina on keskusteltu paljon kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Tuore VATT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen suorat työllisyysvaikutukseen ovat pienet. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa tehty empiirisiin tutkimusaineistoihin perustuva tutkimus vuonna 1997 käyttöönotetusta kotitalousvähennyksestä. Kyseinen tutkimus on tarkoitus vielä myöhemmin vertaisarvioida, jolloin saamme vähennyksen työllisyysvaikutuksiin liittyen enemmän tietoa. Oletettavasti kotitalousvähennys kuitenkin voi auttaa elvyttämään palvelualoja koronakriisin jälkeen.
Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remontti, siivous, hoito- ja hoiva) osuudesta on mahdollisuus saada 40 prosenttia, kuitenkin korkeintaan 2 250 euroa henkilöltä. Mikäli kyse on palkatusta työntekijästä, voi hänen palkasta ja palkkaan liittyvistä sivukuluista vähentää 15 prosenttia. Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta tuesta. On tärkeää, että tukea kehitetään oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Maan hallitus tulee kevään kehysriihessä arvioimaan miten kotitalousvähennystä voidaan parantaa, jotta se huomioisi paremmin pienituloiset. Kotitalousvähennyksen oheen voitaisiin esimerkiksi suunnitella pienituloisia hyödyttävä kotitaloustuki. Lisäksi tulisi arvioida miten asunto-osakeyhtiöiden ja omakotitaloasujien tasapuolisempi kohtelu voisi paremmin toteutua. Kotitalousvähennyksen kehittäminen tuo myös ilmastotavoitteisiin liittyviä mahdollisuuksia. Vähennystä voitaisiin suunnata energiaremontteihin, jotka mahdollistava päästöjen vähentämisen ja halvemman kotien lämmittämisen. Kotitalousvähennys on tärkeä monelle suomalaiselle, eikä siitä tule luopua. Energiaremontteihin kannustaminen ja pienituloisten parempi huomioiminen ovat tervetulleita uudistuksia, joiden toivon toteutuvan kevään kehysriihessä.
Anette Karlsson
Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remontti, siivous, hoito- ja hoiva) osuudesta on mahdollisuus saada 40 prosenttia, kuitenkin korkeintaan 2 250 euroa henkilöltä. Mikäli kyse on palkatusta työntekijästä, voi hänen palkasta ja palkkaan liittyvistä sivukuluista vähentää 15 prosenttia. Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta tuesta. On tärkeää, että tukea kehitetään oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Maan hallitus tulee kevään kehysriihessä arvioimaan miten kotitalousvähennystä voidaan parantaa, jotta se huomioisi paremmin pienituloiset. Kotitalousvähennyksen oheen voitaisiin esimerkiksi suunnitella pienituloisia hyödyttävä kotitaloustuki. Lisäksi tulisi arvioida miten asunto-osakeyhtiöiden ja omakotitaloasujien tasapuolisempi kohtelu voisi paremmin toteutua. Kotitalousvähennyksen kehittäminen tuo myös ilmastotavoitteisiin liittyviä mahdollisuuksia. Vähennystä voitaisiin suunnata energiaremontteihin, jotka mahdollistava päästöjen vähentämisen ja halvemman kotien lämmittämisen. Kotitalousvähennys on tärkeä monelle suomalaiselle, eikä siitä tule luopua. Energiaremontteihin kannustaminen ja pienituloisten parempi huomioiminen ovat tervetulleita uudistuksia, joiden toivon toteutuvan kevään kehysriihessä.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 17.2.2021 Itäväylässä.
