Anette Karlsson

Moni suomalainen pääsee näinä päivinä ansaitulle kesälomalle. Samaan aikaan maan hallituksen uhkailulla ja kiristyksellä aikaan saadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa. Valitettavasti Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (aiemmin Perussuomalaiset) hallituksella ei ollut tahtotilaa parantaa pienituloisten arkea, vaikka maan talous onkin kääntynyt kasvuun. Viime vuoden tilinpäätöstä käsiteltiin edellisessä Porvoon valtuustossa. Ilmeni, että kaupunki menetti noin miljoona euroa kilpailukykysopimuksen ansiosta. Miljoonalla eurolla olisi voitu palkata lisää ammattilaisia vanhustenhoitoon, korjata kouluja tai keventää kaupungin investoinneista syntynyttä velkataakkaa. Nyt pystyimme vain toteamaan, että tilanne oli kaikin tavoin harmillinen. Hallituksen uhkailutaktiikalla aikaan saatu sopimus ei hyödyttänyt kaupunkia, porvoolaisia veronmaksajia eikä arvokasta työtä tekeviä palkansaajia. Kuluttaminen ja kotimaanmatkailu vähenevät, kun ihmisillä o

Selaillessani sosiaalista mediaa törmäsin valokuvaaja Eric Pickersgrill in Removed-valokuvasarjaan. Hän on poistanut kuvista älylaitteet. Kuvasarja oli pysäyttävä, erityisesti siksi, että tunnistin kuvista itseni ja lähipiirini. Älylaitteet ovat niin iso osa arkeamme, ettei sitä edes tule ajateltua. Älypuhelin toimii herätyskellona, jonka jälkeen aamu alkaa selaillessa sosiaalista mediaa. Älylaite on mukana koko päivän ja illalla vielä viimeisenä nenän edessä ennen nukkumaan menoa. Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen - puheluiden ja tekstareiden lisäksi puhelimessa oli vain matopeli ja huonolaatuinen kamera. Digimaailma on vallannut monien arjen vauhdilla. Meillä ei vielä ole laajoja tutkimuksia siitä, millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan ihmiseen, erityisesti lasten sosiaalisiin taitoihin, oppimiseen ja muuhun kehitykseen. Koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg in mielestä Pisa-tulosten heikentymisen taustalla saattaa olla älypuhelin. Hän perustelee asiaa sillä, että

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Oma isoäitini täytti vastikää 85 vuotta. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta älypuh

Tuoreiden selvitysten mukaan joka kymmenes pienituloinen eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Nykyhallitus on lisännyt erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta - asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu. Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Loviisassa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Tällä hetkellä 18 Uudenmaan kunnassa on käytössä asiakasmaksuasetuksen mukainen enimmäismaksu, eli 20,60 euron kertama

Porvoossa on tilastojen mukaan 21 nuorta asunnottomana. Nuorten asunnottomuus ei aina näy tilastoissa, sillä asunnottomat nuoret majailevat kavereilla tai ovat kirjoilla lapsuuden kodissaan. Itsenäistyminen ilman omaa kotia on monesti mahdotonta. Porvoon nuorten asumisen tukeminen ja asunnottomuuden ehkäisy 2012-2015 väliraportin ja hankesuunnitelman (20.5.2015) mukaan vuoden 2014 aikana on aloitettu erillisen nuorten asumisyksikön suunnittelu. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Porvoossa toimivassa Koivulassa on 48 asumispaikkaa aikuisille ja kahdeksan yöpymispaikkaa päihtyneille. Koivulan yöpymistilat ovat kuitenkin todella pienet. Koivula on auki ympäri vuorokauden. Nuoret ovat erityisen haavoittuvia ja alttiita vaikutuksille, jonka vuoksi olisi tärkeää, että heillä olisi aikuisista päihteidenkäyttäjistä erillinen täysin oma ensisuoja. Vuoden 2018 talousarvion liitteessä tunnusluvut on arvioitu, että vuonna 2018 Koivulassa oli 80 asiakasta ja vuonna 2019 asiakkaita olisi arviolta 90. A

I Borgå finns enligt statistiken idag 21 bostadslösa unga. Ungas bostadslöshet syns ändå inte alltid i statistiken, eftersom många övernattar hos vänner eller är skrivna i sina barndomshem. Att utvecklas till en självständig person är mycket svårt utan ett hem. Enligt mellanrapporten och planen för projektet " Stöd för de ungas boende och förebyggande av bostadslöshet 2012–2015" (20.5.2015) har man under år 2014 påbörjat planeringen av en särskild boendeenhet för unga. Ärendet har ändå inte framskridit. I Koivula-enheten för stödboende i Borgå finns idag 48 boendeplatser och på tillnyktringsstationen 8 övernattningsplatser för påverkade. Utrymmena är ändå mycket små. Koivula är öppet dygnet runt. Unga personer är särskilt sårbara och mottagliga för påverkan, varför det skulle vara viktigt att de skulle ha en egen stödboende-enhet separat från de vuxna rusmedelbrukarna. I bilagan nyckeltal till budgeten för 2018 förutspår man att det år 2018 kommer att finnas 80 klienter och å

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat Olen todella huolestunut. Arviointikertomuksessa lukee, että tarkastuslautakunta ei useista pyynnöistä huolimatta saanut toimitilajohdolta kattavia tietoja sisäilmakohteiden kokonaiskorjauskustannuksista vuodelta 2017. Samasta aiheesta on tässä salissa keskusteltu aiemmin. Kaupunginhallitus tapasi Helsingin johtoa jokin aika sitten. Kyseisellä vierailulla saimme kuulla Helsingin kaupungin toimista sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Sisäilmaongelmat eivät ole vain Porvoon ongelmia, mutta meidän paikallisten päättäjien on kyettävä löytämään niihin ratkaisuja. Vaakalaudalla ei vain ole meidän kiinteistöomaisuus ja raha, vaan lasten sekä opettajien terveys on myös uhattuna. Meillä ei ole varaa sairastuttaa tulevaisuuden toivojamme huonoissa päiväkoti- ja koulurakennuksissa. Olen iloinen, että niin moni tästä salista on osoittanut kiinnostusta ja vahvaa halua korjata tilanne. Vain yhdessä voimme saada asiat kuntoon. Hyvät ystävät, oli pöyristytt

Tolkis skola on herättänyt paljon keskustelua, mikä on ymmärrettävää, sillä onhan asia ollut esillä jo vuosia. Nyt koulua aletaan vihdoinkin rakentamaan ja oppilaat pääsevät suunnitellussa aikataulussa valmiiseen koulurakennukseen. Siitä olen iloinen. Prosessi ei ole mennyt kuten pitäisi. Olemme kaupunginhallituksessa ottaneet asian vakavasti ja päättäneet tehdä käsikirjan, jotta tämä ei toistu. Lisäksi kaupunginhallitukselle tullaan jatkossa kertomaan kaikista korjaus- ja rakennushankkeista. Sen myötä myös taloudelliset vaikutukset tulevat nykyistä paremmin päättäjien tietoon. Valitettavaa on ollut, että useassa tapauksessa kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet. Toimitilajohto arvioi vuonna 2016, että Tolkis skolan rakennustyöt maksaisivat reilun kolme miljoonaa euroa. Nyt tiedämme, että se ei ole asian laita. Se lienee syy sille, että kaupunginjohtaja toi uuden esityksen päätöksentekoon pari päivää ennen kaupunginhallituksen kokousta. Kyseisessä esityksessä olisi hylätty saadut urakk

Porvoon valtuusto päätti keskiviikkona, että Tolkis skola rakennetaan 28.2.2018 tehdyn päätöksen mukaan ja koulun rakennuskustannusten osalta hyväksytään vajaan 300 000 euron lisäys. Kaupungin- ja toimitilajohdon pikaisesti valmistelema (24.5. päättäjien tietoon tullut) vaihtoehto tarjouksen hylkäämisestä herätti keskustelua, kun Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Perussuomalaiset lähtivät esittämään ja kannattamaan kyseistä vaihtoehtoa. Meidän ryhmämme ja muutama muu edustaja pitivät kiinni jo kaupunginhallituksessa tehdystä päätöksestä, että lisäys hyväksytään, jotta monen vuoden odottelun jälkeen pääsisimme vihdoinkin asiassa eteenpäin. Uusi ehdotus oli mielestämme puutteellinen ja tehty kiireellä – emme voineet varmistua siitä, että ilmoitetut kustannukset olisivat pitäneet tai että ehdotus olisi vastannut niitä laatukriteerejä, joita sivistyksen osalta haluamme. Uusi esitys oli valmisteltu ainoastaan toimitilajohdon toimesta ja se oli puhtaasti tekninen. Pedagoginen näkökulma ja vaiku

Regeringen har bjudit på dramatik under den senaste tiden. Riksdagsledamöter har hoppat från grupper till andra och en efter den andra meddelar att de kommer att rösta emot regeringens förslag, därpå alla olösta frågor kring ett eventuellt landsskapsval, bara för att nämna några exempel. Regeringens landskaps- och vårdreform har hela tiden innehållit stora problem, men nu ser det ut som att den “faller”. En sak är klar, vi kommer snart att ha riksdagsval. Partierna är i startgroparna och det börjar synas i den offentliga diskussionen. Socialdemokraternas ordförande Antti Rinne s första maj-tal väckte mycket diskussion. Regeringspartierna, med Samlingspartiet i spetsen, skällde ut förslaget om att öka de minsta garanti- och folkpensionerna under en längre tid med hela hundra euro i månaden. Kritikerna påstod att förslaget inte går att förverkliga på grund av pengabrist. Samtidigt har Centerns, Samlingspartiets och De Blåas (samt tidigare Sannfinländarnas) regering bland annat sänkt skat