Siirry pääsisältöön

Valtuustopuhe 13.6.2018

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat

Olen todella huolestunut. Arviointikertomuksessa lukee, että tarkastuslautakunta ei useista pyynnöistä huolimatta saanut toimitilajohdolta kattavia tietoja sisäilmakohteiden kokonaiskorjauskustannuksista vuodelta 2017. Samasta aiheesta on tässä salissa keskusteltu aiemmin.

Kaupunginhallitus tapasi Helsingin johtoa jokin aika sitten. Kyseisellä vierailulla saimme kuulla Helsingin kaupungin toimista sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Sisäilmaongelmat eivät ole vain Porvoon ongelmia, mutta meidän paikallisten päättäjien on kyettävä löytämään niihin ratkaisuja. Vaakalaudalla ei vain ole meidän kiinteistöomaisuus ja raha, vaan lasten sekä opettajien terveys on myös uhattuna. Meillä ei ole varaa sairastuttaa tulevaisuuden toivojamme huonoissa päiväkoti- ja koulurakennuksissa.

Olen iloinen, että niin moni tästä salista on osoittanut kiinnostusta ja vahvaa halua korjata tilanne. Vain yhdessä voimme saada asiat kuntoon.

Hyvät ystävät, oli pöyristyttävää lukea arviointikertomuksesta, että monissa kiinteistöjen kuntoa koskevissa ulkopuolisten asiantuntijoiden laatimissa raporteissa kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönnit todetaan syyksi kiinteistöjen huonoon kuntoon ja sisäilmaongelmiin. Arviointikertomuksessa todetaan suoraan, että syy monissa tapauksissa on meidän. Miksi emme ole pitäneet parempaa huolta kiinteistöistä?

Hyvät valtuutetut, tähän meidän tulee paneutua nyt toden teolla. Ensimmäinen askel on tilanteen syvällisempi seuraaminen viikottaisissa kapunginhallituksen kokouksissa. Mutta se ei riitä. Miljoonien ja miljoonien sysääminen samoihin korjauskohteisiin ei ole kestävää. Nyt tarvitaan syvällinen analyysi tilanteesta ja siitä, mitä meidän on tehtävä, jotta tilanne korjaantuu. Tämä keskustelu tulee käydä ensi vuoden talousarviota laadittaessa, sillä uskon, että kukaan meistä ei halua lukea ensi vuoden arviointikertomuksesta samanlaista karua tarinaa, joka tässä kertomuksessa meille maalautuu.

Meidän tulee ottaa mallia Helsingistä ja luoda kaupungille kiinteistöstrategia, jossa määritellään miten haluamme hoitaa ja käyttää Porvoon kiinteistöjä.

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä he ovat yhdessä asukkaiden kanssa Porvoon sydän. Ilman heidän työpanostaan mikään ei toimisi.

Sairauspoissaolojen syyt herättivät kuitenkin huolta. Viime vuonna 21 prosenttia poissaoloista johtui mielenterveyden häiriöistä - määrä oli 4 prosenttia korkeampi kuin edellisvuotena. Mielenterveyden häiriöt oli toiseksi suurin syy poissaoloille tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. Se on todella huolestuttavaa.

Hyvät ystävät, tiedämme, että työuupumus ja masennus diagnosoidaan usein juuri mielenterveyden häiriöiden alle. Raportista ilmenee myös, että useimmissa tapauksissa poissaoloaika on 6-60 päivää. Viikosta pariin kuukauteen kestävät poissaolot on saatava laskuun. Meidän tulee jatkaa määrätietoista työtä kaupunkimme henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toivon, että jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota juuri mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn. 

Meidän on varmistettava, että teemme todella kaiken voitavamme, jotta kaupungin henkilöstö voi hyvin ja jaksaa työssään.

Kiitos!



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...