Tuoreiden selvitysten mukaan joka kymmenes pienituloinen eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Nykyhallitus on lisännyt erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta - asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu.
Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Loviisassa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Tällä hetkellä 18 Uudenmaan kunnassa on käytössä asiakasmaksuasetuksen mukainen enimmäismaksu, eli 20,60 euron kertamaksu. Kunnat, jotka perivät enimmäismaksua pienemmän maksun ovat: Espoo, Inkoo, Karkkila, Kerava, Lohja, Vantaa ja Vihti. Helsinki ei peri maksua lainkaan.
Kaavailtujen maakuntien rahoitus herättää huolta. On arvioitu, että Uusimaa olisi jo ensimmäisen vuotensa aikana yli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suuruusluokaltaan summa vastaa yli 6 000 hoitajaa. Julkisuudessa asiantuntijat ovat arvioineet, että palveluiden vähentäminen ja mahdollisesti asiakasmaksujen korottaminen ovat ne keinot, jotka maakunnilla on käytettävissä Sipilän hallituksen tiukkojen talousehtojen täyttämiseksi.
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös asiakasmaksulakia. Asiakasmaksulain luonnos lähtee lausunnoille tämän kuun aikana. Silloin on tärkeää, että meiltä itäuusmaalaisilta lähtee maan hallitukselle vahva viesti: Maksuja ei saa korottaa vaan tavoitteena tulee olla maksujen alentaminen. Koko järjestelmä tulee uudistaa niin, että lääkekuluihin ja palvelumaksuihin tulisi yksi yhtenäinen kattojärjestelmä, joka sisältää niin lääkkeet, palvelut kuin sairaankuljetuksetkin. Näin voitaisiin kaventaa terveyseroja ja inhimillistää pitkäaikaissairaiden tilannetta. Suomessa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä.
Anette Karlsson
Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Loviisassa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Tällä hetkellä 18 Uudenmaan kunnassa on käytössä asiakasmaksuasetuksen mukainen enimmäismaksu, eli 20,60 euron kertamaksu. Kunnat, jotka perivät enimmäismaksua pienemmän maksun ovat: Espoo, Inkoo, Karkkila, Kerava, Lohja, Vantaa ja Vihti. Helsinki ei peri maksua lainkaan.
Kaavailtujen maakuntien rahoitus herättää huolta. On arvioitu, että Uusimaa olisi jo ensimmäisen vuotensa aikana yli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suuruusluokaltaan summa vastaa yli 6 000 hoitajaa. Julkisuudessa asiantuntijat ovat arvioineet, että palveluiden vähentäminen ja mahdollisesti asiakasmaksujen korottaminen ovat ne keinot, jotka maakunnilla on käytettävissä Sipilän hallituksen tiukkojen talousehtojen täyttämiseksi.
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös asiakasmaksulakia. Asiakasmaksulain luonnos lähtee lausunnoille tämän kuun aikana. Silloin on tärkeää, että meiltä itäuusmaalaisilta lähtee maan hallitukselle vahva viesti: Maksuja ei saa korottaa vaan tavoitteena tulee olla maksujen alentaminen. Koko järjestelmä tulee uudistaa niin, että lääkekuluihin ja palvelumaksuihin tulisi yksi yhtenäinen kattojärjestelmä, joka sisältää niin lääkkeet, palvelut kuin sairaankuljetuksetkin. Näin voitaisiin kaventaa terveyseroja ja inhimillistää pitkäaikaissairaiden tilannetta. Suomessa kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 15.6.2018 Loviisan Sanomissa.
