Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Ensisuoja asunnottomille nuorille

Porvoossa on tilastojen mukaan 21 nuorta asunnottomana. Nuorten asunnottomuus ei aina näy tilastoissa, sillä asunnottomat nuoret majailevat kavereilla tai ovat kirjoilla lapsuuden kodissaan. Itsenäistyminen ilman omaa kotia on monesti mahdotonta. Porvoon nuorten asumisen tukeminen ja asunnottomuuden ehkäisy 2012-2015 väliraportin ja hankesuunnitelman (20.5.2015) mukaan vuoden 2014 aikana on aloitettu erillisen nuorten asumisyksikön suunnittelu. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.

Porvoossa toimivassa Koivulassa on 48 asumispaikkaa aikuisille ja kahdeksan yöpymispaikkaa päihtyneille. Koivulan yöpymistilat ovat kuitenkin todella pienet. Koivula on auki ympäri vuorokauden. Nuoret ovat erityisen haavoittuvia ja alttiita vaikutuksille, jonka vuoksi olisi tärkeää, että heillä olisi aikuisista päihteidenkäyttäjistä erillinen täysin oma ensisuoja. Vuoden 2018 talousarvion liitteessä tunnusluvut on arvioitu, että vuonna 2018 Koivulassa oli 80 asiakasta ja vuonna 2019 asiakkaita olisi arviolta 90. Arvion mukaan asiakkaita olisi reilusti enemmän kuin paikkoja.

Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tukeen kuuluvat esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Lisäksi asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut.

Porvoon ohella myös Sipoolta ja Loviisalta puuttuu nuorten ensisuoja, jonka tarve olisi ilmeinen. Naapurikuntien kanssa olisi järkevää neuvotella yhteisistä kustannuksista ja yöpaikkojen jaosta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoo ryhtyy toimiin asunnottomien nuorten oman ensisuojan järjestämiseksi joko itse tai yhdessä esimerkiksi naapurikuntien kanssa. Lisäksi Porvooseen tarvitaan haastavassa tilanteessa oleville nuorille oma asumisyksikkö.

Anette Karlsson (sd.)
Catharina von Schoultz (r.)
Elin Blomqvist-Valtonen (r.)
Tuuli Hirvilammi (vihr.)
Sirpa Hanska (vihr.)
Riitta Ahola (sd.)
Markus Hammarström (sd.)
Matti Valasti (sd.)
Tuula Virkki (sd.)
Jussi Sairanen (sd.)
Marko Piirainen (sd.)
Pasi Siltakorpi (vihr.)
Jaakko Westerlund (vihr.)
Anne Wetterstrand (vihr.)
Joonas Dachinger (vas.)
Pete Lattu (vihr.)
Mika Varpio (vihr.)
Gia Mellin-Kranck (r.)
Patrik Björkman (r.)
Mikael Kulju (r.)
Laura Karén (r.)
Jamil Jamal
Tuomas Kanervala (kesk.)
Anne Korhonen (kesk.)
Eija Saarela (kesk.)
Hanna Lönnfors (r.)
Mats Nyman (r.)
Björn Sundqvist (r.)
Nea Hjelt (kok.)
Kristel Pynnönen (r.)
Juha Kittilä (kok.)
Anders Rosengren (r.)
Bodil Lund (r.)
Tom Blomqvist (kok.)
Irmeli Hoffrén (kok.)
Markku Välimäki (kok.)
Johan Söderberg (r.)
Pehr Sveholm (r.)



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...