Siirry pääsisältöön

Irti digimaailman paineista

Selaillessani sosiaalista mediaa törmäsin valokuvaaja Eric Pickersgrillin Removed-valokuvasarjaan. Hän on poistanut kuvista älylaitteet. Kuvasarja oli pysäyttävä, erityisesti siksi, että tunnistin kuvista itseni ja lähipiirini. Älylaitteet ovat niin iso osa arkeamme, ettei sitä edes tule ajateltua. Älypuhelin toimii herätyskellona, jonka jälkeen aamu alkaa selaillessa sosiaalista mediaa. Älylaite on mukana koko päivän ja illalla vielä viimeisenä nenän edessä ennen nukkumaan menoa. Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen - puheluiden ja tekstareiden lisäksi puhelimessa oli vain matopeli ja huonolaatuinen kamera.

Digimaailma on vallannut monien arjen vauhdilla. Meillä ei vielä ole laajoja tutkimuksia siitä, millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan ihmiseen, erityisesti lasten sosiaalisiin taitoihin, oppimiseen ja muuhun kehitykseen. Koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlbergin mielestä Pisa-tulosten heikentymisen taustalla saattaa olla älypuhelin. Hän perustelee asiaa sillä, että nuoret ovat koukuttuneita älylaitteisiin, mikä vie aikaa esimerkiksi nukkumiselta ja lukemiselta. Oman kokemukseni mukaan hän ei ole väärässä, sillä viehän älylaite ison osan ajasta.

Suomalaisten lukutaito on heikentynyt. Peruskoulun päättää uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Se tarkoittaa 11 prosenttia ikäluokasta, ja osuus on kasvanut hiljalleen 2000-luvun mittaan. Opettajat nimeävät älypuhelimet yhdeksi syypääksi lukemisen hiipumiseen. Jokin aika sitten tietokoneet ja pelikonsolit veivät lasten huomion, mutta niitä pääsi pelaamaan vain kotona tai kaverin luona. Nyt puhelin ja internet ovat mukana kaikilla ja kaikkialla.

Ranskassa kännyköiden käyttö on lailla kiellettyä oppituntien aikana ja syyskuun alusta kielto tulee ulottumaan koko koulupäivään. Puhelimia ei jatkossa oteta esille edes pitkillä välitunneilla. Kännyköitä ei myöskään sallita koulupäivän aikana Belgiassa. Keskustelu älylaitteiden turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä sekä mahdollisista rajoituksista on tervetullutta myös Suomessa.

Anette Karlsson


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...