Tieto ei lisää tuskaa. Päinvastoin. Tiedon avulla voimme parantaa elämänlaatua ja hoitaa ongelmia aikaisessa vaiheessa. Valitettavasti pelko vakavasta sairaudesta ja sen toteamisesta voi estää lääkärin vastaanotolle hakeutumista, vaikka oireet hankaloittaisivat elämää. Erityisesti ikääntyvät ihmiset eivät halua olla vaivaksi, mikä saattaa johtaa ongelmien pahenemiseen ja hoitojaksojen pitenemiseen. Tutkimuksiin hakeudutaan usein vasta elämänlaadun huonontuessa merkittävästi, eikä silloin, kun oireet alkavat. Tähän on saatava muutos, sillä taudin ja sen luonteen sekä hoitomahdollisuuksien selviäminen voi pelastaa henkiä ja vähintäänkin parantaa potilaan elämänlaatua. Terveydenhuollon painopiste pitäisi mennä ennaltaehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen eikä siihen, että hoidetaan ihmisiä vasta kun he ovat sairastuneet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa ennaltaehkäisevä työ on saanut tärkeän merkityksen. Myös terveysteknologian hyödyntäminen tunnustetaan ihmisten elämänlaatu...

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Alkuviikosta Hyvinvointiala HALI ry julkaisi selvityksen, jonka mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Ilokseni Porvoossa, joka oli ainoa selvityksessä mukana ollut itäuusmaalainen kunta, lain sallima 90 päivän odotusaika alittui ja odotusajan laskenta aloitettiin hakemuksen jättämisestä. Tämä on hyvä uutinen, sillä ikääntyneiden oikeuksien turvaaminen on tärkeää. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetuille järjestetyssä strategiaseminaarissa saimme tietää, että yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee...

Olemme nyt painineet maailmanlaajuisen koronapandemian kanssa kaksi vuotta. Alkutalvesta toivoimme, että valoisammat ajat ovat tulossa. Helmikuun lopulla ymmärsimme, ettei maailma ollut menossa parempaan. Venäjän tuomittavat sotatoimet Ukrainassa ovat järkyttäneet kaikkia. Olemme nähneet, miten suurta hyvyyttä ihmisissä on. Halu auttaa on näiden vaikeiden aikojen aikana ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Olen siitä iloinen. Tänään 15.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Valmistuin jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi pääaineena sosiaalityö. Nyt gradun kirjoittaminen on täydessä vauhdissa ja tavoitteenani on valmistua jouluun mennessä maisteriksi sosiaalityöntekijäpätevyydellä. Tässä ajassa sosiaalialan ammattilaisille on suuri tarve. Sosiaalityössä yksilö- ja perhekohtaisia kriisejä kohdataan päivittäin, mutta globaalien kriisienkin vaikutukset ulottuvat aina myös sosiaalityöhön eri yhteisöjen näkökulmasta. Sodan kauhut lisäävät ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Pand...

Suomalaiset terveysasemat ovat vuosikymmenten saatossa ajettu ahtaalle. Erikoissairaanhoito on kasvanut perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka tarve terveysasemien palveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin. Terveysasemat joutuvat toimimaan liian pienillä resursseilla, mikä on johtanut siihen, etteivät ihmiset saa terveysasemilta vastaanottoaikoja niitä tarvitsessaan. Keskeinen syy tähän kehitykseen on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset valuviat, joita hallitus toisensa jälkeen on hallitusohjelmassaan yrittänyt erilaisilla sote-uudistusten yrityksillä korjata, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua. Nyt Marinin hallitus valmistelee lisäksi lakia, joka tuo Suomeen seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Seitsemän päivän...

Tammikuun 23. päivä järjestettävissä aluevaaleissa valitaan 59 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten me jatkossa saamme sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita Itä-Uudellamaalla. Tulevat päättäjät saavat vastattavakseen esimerkiksi riittävän ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuuden, palvelupaikkojen sijainnin ja palvelutason. Näillä linjauksilla on merkitystä meidän jokaisen arkeen. Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Palvelujärjestelmän kokonaisuutta voidaan parantaa ilmiöpohjaisella budjetoinnilla ja toimivalla yhteistyöllä. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa hallintoraja-ajattelusta luopumista. Tavoitteena on katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta organisaation hallintorakenteiden sijaan. Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen...

Uusi vuosi on aina juhlaa meidän perheessä, sillä mieheni viettää syntymäpäivää uuden vuoden aattona. Tänä vuonna annoin hänelle älysormuksen joka mittaa hyvinvointitietoja. Sain idean muutaman kuukauden takaisesta keskustelusta omaan elämääni liittyen: vuodet vierivät vauhdilla, unen laatu on välillä heikkoa ja kilot kertyvät vyötärölle. Omaan hyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Siksi halusimme tänä vuonna väkinäisen liikunnan ja laihduttamisen sijaan luvata itsellemme enemmän hyvinvointia. Terveystietoisuus on kasvanut Suomessa merkittävästi. Kaksi kolmesta suomalaisesta on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Moni havahtuu myös ilman laitteita huomaamaan muutokset terveydentilassaan. Sydämen rytmimuutokset, rinnan patti tai vatsavaivat saavat kysymään, mikä minua vaivaa. Kun omasta terveydestään huolestuu, on tärkeää päästä selvittämään, mistä oikein on kyse. Tilanne ei ehkä sillä hetkellä ole akuutti, mutta asia kasvaa niin mielessä kuin kehossa sitä suuremmaksi, mitä kauem...

Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Tammikuussa valitaan maamme ensimmäiset aluevaltuustot ja vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle. Eli puolet kunnan palveluista. Siirto ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kunta enää panostaisi asukkaiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kunnan tehtävä. Uskon, että kulttuuri ja liikunta saavat muutoksen myötä isomman roolin hyvinvoinnin edistämistyössä. Hyvinvoinnin edistäminen on ennalta ehkäisevää työtä. Säännöllinen huolto on edullisempaa kuin rikkinäisen korjaaminen. Mietitään esimerkiksi autoa. Se katsastetaan säännöllisesti, jotta se pysyy kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ehjiin ennen kuin ne hajoavat ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Myös ihmisistä on hyvä pitää huolta, ettemme mene rikki. Kulttuuriosallistumisella on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja elämänlaatuun. Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lu...

Ennalta ehkäisevä työ, tuo aktiivisesti käytetty ja toistettu sana. Uskon jokaisen ajattelevan, että ennaltaehkäisevä työ on kannattavampaa kuin isojen ongelmien korjaaminen. Ajatellaan nyt esimerkiksi autoa: sitä huolletaan, pestään ja katsastuksessa varmistetaan, että kaikki on kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ennen kun ne hajoavat käsiin ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Sama pätee myös meihin ihmisiin. On järkevämpää pitää meistä huolta, jotta isoja ongelmia ei synny. Miksi sitten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on niin vaikeaa? Eikö kaikille ole selvää, että tarve korjaaville toimille ei poistu salamaniskussa, vaan kyse on pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta valinnasta, joka johtaa ajan kanssa taloudellisiin ja hyvinvoinnillisiin säästöihin. Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijän opinnot Helsingin yliopistossa. Opintojen aikana olen saanut päivitettyä tietoa sosiaalialan haasteista, mutta myös toivoa työn tarjoamista mahdollisuuksis...

Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie...

Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu...

Luonto ja liikkuminen antaa voimia kaikille. Uskon, että moni ajattelee niin, sillä lenkkipolulla näkee paljon ihmisiä - perheitä, ikäihmisiä, yksin liikkuvia, koiran ja myös kissan ulkoiluttajia, työikäisiä sekä aktiivisia liikunnanharrastajia. Harvoin näiden vastaantulijoiden kanssa tulee juteltua, mutta jokin aika sitten tuli vaihdettua muutama sana (turvavälin päästä) erittäin aktiivisen iäkkäämmän miehen kanssa. Hän teki tuttuja jumppaliikkeitä polun varrella ja lähestyessäni hän kertoi iloisesti kuinka tärkeää päivittäinen liikkuminen on. Hän oli 86-vuotias, enkä olisi sitä uskonut, ellei hän sitä olisi kertonut. Kyseinen tapaaminen antoi voimaa ja intoa liikkua enemmän ja pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Tämä kohtaaminen nousi mieleen, kun maan hallitus julkaisi tuoreet suuntaviivat sosiaali- ja terveysuudistukselle. Tavoitteena on luoda uusia hyvinvointialueita, joista yksi olisi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Porvoon sairaala tulee olemaan alueen sydän, jonka ympärille rake...

Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyv...

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Erityisesti tänä keväänä on tärkeää puhua porvoolaisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen eristäytyminen, pelko ja huoli sekä nopeat muutokset ovat vaikuttaneet meihin jokaiseen. Monet lapset ja nuoret ovat voineet viime aikoina huonosti. Valitettavasti tulevaisuuden toivojemme hyvinvoinnissa on ollut huolestuttavia piirteitä jo ennen koronakevättä. Sen voimme nähdä nyt käsiteltävänä olevasta hyvinvointikertomuksesta. Yhä useampi porvoolainen lapsi ja nuori jättää aamupalan syömättä kouluviikon aikana. Kasvua on ollut sekä alakoululaisten että yläkoululaisten keskuudessa. Vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa myös, että porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koululaisten ruokailutottumuksilla on yhteys koulumenestykseen. Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat...

Osallistuin viime viikolla Porvoon asunnottomien yö -tapahtumaan. Ennen pikkukirkon iltatapahtumaa kaikilla oli mahdollisuus tutustua useaan porvoolaiseen, asunnottomuutta ja köyhyyttä vastaan toimivaan palveluun. Vierailin TATSIN (Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen) avoimessa työtilassa, Nal (Nuorisoasunnot) Itä-Uusimaa toimistolla, Diakoniatyön pop-up kahvilassa ja Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Porvoon klubitalolla. Porvoossa on paljon toimijoita, joiden tavoitteena on tukea ihmisiä eteenpäin elämässä. Oli erityisen koskettavaa nähdä Klubitalon esittelyvideo, jossa erilaiset ihmiset kertoivat miten Klubitalo on auttanut ja tukenut heitä. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia ja niiden vaikeusaste vaihtelee suuresti: lievimmät häiriöt haittaavat päivittäistä elämää vain vähän, kun taas vaikeimmat häiriöt saattavat vähentää ihmisen toimintakyvyn lähes olemattomiin. Jokainen ihminen tarvitsee joskus apua. Jokainen kykenee myös antamaan tukea. Lasten ja nuorten mie...

Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen. Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika j...

Suomen kesä on kauneimmillaan ja monen kalenterissa lukee seuraavien viikkojen kohdalla loma. Irtautuminen hektisestä arjesta tekee jokaiselle hyvää. Joskus se kuitenkin on vaikeaa. Lomaa odotetaan innolla, mutta sitä stressataan myös. Työsuorittamisesta siirrytään lomasuorittamiseen. Odotukset ovat korkealla. Kesälle on paljon suunnitelmia. Kaikki pitää ehtiä tehdä muutamien viikkojen aikana - käydä sukuloimassa, luoda lapsille unohtumattomia elämyksiä, lenkkeillä, lukea, siivota varasto jne. Nopeasti koko loma on suunniteltu täyteen kaikenlaista ohjelmaa, eikä aikaa pelkälle olemiselle enää ole. Aivot ja kroppa tarvitsevat lepoa - mahdollisuuden herätä aamulla hitaasti ja vain olla. Päiviä, jolloin ei ole kiire minnekään. Jatkuvasti liikkeessä olevassa yhteiskunnassa pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Yhä useampi suomalainen uupuu työssään. Tuntuu, että meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Informa...

Yhteiskuntamme kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungistumisen myötä erityisesti lasten luontokokemukset ovat selvästi vähentyneet. Lasten luontosuhteen kehittyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti kuten ennen vanhaan, kun pelikonsoleja ja älylaitteita ei ollut tarjolla. Muistan hyvin kuinka lapsena leikimme vesisotaa lähimetsässä ja pyöräilimme päiväksi uimarantaan. Suurin osa päivästä kului ulkona – aikaa ei oikeastaan ollut olemassa. Sisälle tultiin vain syömään ja nukkumaan. Stressin aiheuttamien oireiden osuus kasvaa kouluikäisten lasten keskuudessa. Lihavuus ja diabetes ovat yleistyneet. Lapsista noin 15 prosenttia on jo selvästi ylipainoisia. Luku on liki kaksi kertaa suurempi kuin 20 vuotta sitten. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on kaksinkertaistunut ja tyypin 1 diabeetikoiden määrä on kasvanut 30 prosenttia. Istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantumis...

“ Syyttömänä syntymään sattui hän, tähän maahan pohjoiseen ja kylmään, jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset jos ne kiinni sai… ” näin alkaa tunnettu laulu, joka kertoo monen suomalaisen arjesta. Ongelma on laaja ja se aiheuttaa paljon pahoinvointia, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja ennen kaikkea kärsimystä ja turhia kuolemia. Sipilän hallitus vapauttaa alkoholilainsäädäntöä asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Minä olin yksi heistä. Biologinen isäni kiikutti kaljaa kotiin miltei päivittäin. Alkuun hän joi muutaman rentouttavan, sitten muutaman lisää viikonlopun kunniaksi ja lopulta hän joi itsensä humalaan päivittäin. Asuimme maalla ja lähikaupasta sai vain olutta. Alkoon oli noin puolen tunnin ajomatka. Minä olisin todennäköisesti kuo...