Siirry pääsisältöön

Puhe kaupunginvaltuustossa 27.5.2020 - Hyvinvointikertomus

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Erityisesti tänä keväänä on tärkeää puhua porvoolaisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen eristäytyminen, pelko ja huoli sekä nopeat muutokset ovat vaikuttaneet meihin jokaiseen. Monet lapset ja nuoret ovat voineet viime aikoina huonosti. Valitettavasti tulevaisuuden toivojemme hyvinvoinnissa on ollut huolestuttavia piirteitä jo ennen koronakevättä. Sen voimme nähdä nyt käsiteltävänä olevasta hyvinvointikertomuksesta.

Yhä useampi porvoolainen lapsi ja nuori jättää aamupalan syömättä kouluviikon aikana. Kasvua on ollut sekä alakoululaisten että yläkoululaisten keskuudessa. Vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa myös, että porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koululaisten ruokailutottumuksilla on yhteys koulumenestykseen.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat näyttävät myös lisääntyneen Porvoossa. Kyselystä ilmenee, että vuonna 2019 useammalla alakoululaisella on ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana vuoden 2017 tulokseen verrattuna. Yläkoululaisilla muutosta ei ole ollut yhtä paljon, vaikka sielläkin aiempaa useampi on kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistunut. Etäkoulu on antanut osalle oppilaita mahdollisuuden loistaa ja saavuttaa parempia oppimistuloksia, kun taas toisille tilanne on ollut erittäin vaikea ja raskas. Syksyllä on varmistettava, ettei yksikään oppilas tipu veneestä. Samalla on löydettävä keinoja parantaa ilmapiiriä kouluissa, jotta esimerkiksi kiusaamiskokemukset vähenevät. Kiusaaminen on kohtalokasta, sillä syrjäytyneiden nuorten taustoista löytyy usein kiusaamiskokemuksia.

Hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että koulunkäynnistä pidetään vähemmän kuin aiemmin sekä ylä-asteikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Huolestuttavaa oli myös, että lukiolaisten tyytyväisyys omaan elämään oli hieman heikentynyt. Onko niin, että koulu-uupumus on lisääntynyt Porvoossa? Jos näin on, mitä voimme asialle tehdä?

Hyvät porvoolaiset päättäjät ja virkamiehet, meidän tulee paneutua näiden mittareiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin tässä hyvinvointikertomuksessa esille tuotua syvällisemmin.

Nyt ja tulevien vuosien aikana on löydettävä monipuolisia keinoja, joiden avulla saamme lapsemme ja nuoremme voimaan paremmin. Muuten edessä on yhteiskunnalle kallis tie, inhimillisistä tragedioista puhumattakaan.

Hyvä ystävät ja kollegat

Työ ei tule olemaan helppo, sillä Porvoon yllä on tummia pilviä. Talouden tasapainottaminen oli edessämme jo ennen tätä kevättä, mutta koronan johdosta Suomi ja maailma, ei vain Porvoo, painivat taloushaasteiden kanssa. Viime aikoina uutisia lomautuksista, irtisanomista ja työttömyyden kasvusta on kuultu liikaa. Näiden uutisten vaikutus tulee näkymään asukkaiden kukkaroissa, mutta myös kotikaupunkimme taloudessa.

Jälleenrakentaminen tulee viemään aikaa, mutta kestävillä rakenteellisilla muutoksilla sekä tulevaisuuteen katsovilla päätöksillä voidaan rakentaa kestävä tulevaisuus nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle. Hyvinvointikertomus on yksi tärkeimmistä työkaluista näitä päätöksiä tehtäessä. Siksi demariryhmä on halunnut kiinnittää erityistä huomiota Hyvinvointikertomuksen sisältöön pohtiessaan Porvoon, paljon julkisuudessakin keskustelua herättänyttä, säästöohjelmaa.

Ryhmämme kokee, että on hyvä, että kertomus on tänään täällä käsiteltävänämme – näin asukkaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyvät tiedot ovat meillä tuoreena mielessä, kun seuraavassa valtuuston kokouksessa keskustelemme kaupungin taloudesta syvällisemmin.

Kiitos!



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...