Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Ensihoitajat menevät paikalle, kun joku on hädässä. Yhä useammin he joutuvat samalla arvioimaan omaa turvallisuuttaan. Vastassa ei ole vain sairastuminen tai onnettomuus, vaan sekavuus, päihteet ja joskus väkivalta. Viime vuonna ensihoidossa kirjattiin 456 uhka- ja väkivaltatilannetta. Itä-Uudellamaalla ensihoito hälytettiin 10 742 tehtävälle. Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin kolme. Yksikään tapaus ei ole hyväksyttävä. Siksi rikoslain muutos oli tarpeellinen. Huhtikuun alussa voimaan tullut uudistus tarkoittaa, että ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastetaan poliisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi seurata jopa vankeutta. Rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan yksin korjaa tilannetta. Ensihoitajat näkevät läheltä, miten ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt. Päihteet, mielenterveyden kriisit ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat. Ongelmat eivät poistu kovemmilla rangaistuksilla. Tarvitaan tukea ja palveluja. Tällä hallituskaud...

För Finland har det nordiska samarbetet länge varit självklart. Vi har jämfört lagstiftning, utvecklat gemensamma lösningar och lärt av varandra. Ur detta har den nordiska modellen vuxit fram med ekonomisk styrning, omfattande offentlig välfärd och ett organiserat arbetsliv. Den bygger på rättsstat, jämlikhet, social trygghet och stark tillit mellan människor. Norden ses med rätta som något positivt. Därför är den nordiska referensramen respektingivande och flitigt använd över partigränserna. Men vad hänvisar vi egentligen till när vi talar om Norden? Är det Tidöregeringens Sverige eller Palmes folkhem vi gärna liknar oss vid? Regeringen Orpo har i arbetslivsfrågor varit selektiv i sina nordiska exempel och främst lyft fram sådant som stöder den ena arbetsmarknadsparten. Även i frågan om kärnvapen talar både regeringen och vi socialdemokrater om vad som vore mest nordiskt. Vi vill bevara begränsningarna i lag. Om regeringen får sin vilja igenom blir Finland ändå det nordiska land som h...

Lapsiköyhyyden lisääntyminen näkyy yhä selvemmin kadulla. Katutyöntekijä kertoi viime viikolla julkaistussa podcastissani, että kadulle ajautuu yhä nuorempia lapsia, jotka päätyvät huumekoukkuun ja rikollisten jengien hyväksikäyttämiksi. Myös Helsingin poliisilta on tullut huolestuttavia tietoja laajasta rikosvyyhdistä, jossa kahta 15-vuotiasta nuorta epäillään tilaustyönä tehdystä murhan yrityksestä. Ilmiö on vakava ja siihen on puututtava ajoissa. Sosiaalityö on yksi keskeinen keino ehkäistä näitä kehityskulkuja. Sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle on valtava, mutta sen sisältö jää monelle yllättävän tuntemattomaksi. Sosiaalityössä kohdataan lapsia ja nuoria, tuetaan perheitä vaikeissa elämäntilanteissa, autetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien keskellä sekä vahvistetaan ikääntyneiden arkea. Kyse on usein tilanteista, joissa elämä on ajautunut kriisiin ja joissa oikea-aikainen tuki voi muuttaa elämän suunnan kokonaan. Siksi on huolestuttavaa, että hallitus suunnittelee jopa 100 mi...

Den internationella socialarbetardagen uppmärksammas idag, den 17 mars. Syftet med dagen är att lyfta fram socialarbetets betydelse som en garant för människovärde, samhällelig stabilitet och grundläggande rättigheter. Samtidigt är det oroväckande att regeringen Orpo-Purra förbereder nedskärningar i socialvården på upp till 100 miljoner euro. Så stora besparingar kommer oundvikligen att märkas i människors vardag och om de kommer att få hjälp när den behövs. Varje år har socialarbetardagen ett eget tema. I år är temat Pulling Together for a Shared Future, Harambee Inspires World Social Work Day 2026. Temat bygger på det afrikanska begreppet harambee, som betyder att anstränga sig tillsammans och bära ett gemensamt ansvar. Tanken är enkel men viktig. En hållbar framtid skapas genom samarbete, solidaritet och genom att vi tar hand om varandra. Socialvårdens tjänster berör många olika livssituationer. Det handlar till exempel om barnskydd och stöd till familjer, funktionshinderservice, äl...

Regeringen bereder en lagändring som skulle ta bort de begränsningar om kärnvapen som finns i Finlands lagstiftning. I praktiken skulle det innebära att det nuvarande förbudet mot att föra in, transportera, tillverka eller lagra kärnvapen på finländskt territorium tas bort. Det handlar alltså inte om en liten teknisk justering, utan om en tydlig säkerhetspolitisk kursändring. Finland är redan medlem i Nato och en del av dess kärnvapenavskräckning. Detta faktum består även om den nationella lagstiftningen behåller de nuvarande begränsningarna. Därför är det rimligt att fråga varför den linje som gällt i årtionden nu ska överges. Regeringen motiverar ändringen med att Finland därmed skulle gå i samma riktning som de övriga nordiska länderna. I verkligheten är läget mer komplicerat. I Sverige, Norge och Danmark har man länge hållit fast vid politiska linjedragningar enligt vilka kärnvapen inte placeras på deras territorium. Detta har alltid varit en viktig del av den nordiska säkerhetspol...

Nuorisorikollisuus on herättänyt viime aikoina runsaasti huolta, etenkin Crime as a Service -ilmiö. Helsingin poliisi tiedotti maanantaina 9.3. tapauksesta, jossa kaksi alaikäistä nuorta oli värvätty tekemään tilausrikos. SDP:n lakivaliokunnan edustajien Anette Karlssonin, Jani Kokon, Pia Hiltusen ja Juha Viitalan mukaan nuorisorangaistuksen uudistaminen on tärkeää, mutta muutokset on tehtävä huolellisesti ja vaikuttavuuteen perustuen. Hallitus valmistelee parhaillaan muutoksia nuorisorangaistusta koskevaan lainsäädäntöön. Nuorisorangaistus on nuorille rikoksentekijöille tarkoitettu seuraamus, jonka tavoitteena on ehkäistä rikosten uusimista ja katkaista rikoskierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Nuori tarvitsee selkeät rajat, mutta usein myös tukea, jotta suunta voi oikeasti muuttua. Nuorisorangaistuksen kaltaisten keinojen on autettava nuorta takaisin kiinni arkeen, jotta rikoskierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhain, toteaa Anette Karlsson. – Rangaistuksen rinnalla ...

Detta är inte en insändare om en enskild förmån eller en specifik nedskärning. Det här är en oro för vilket slags arbetsliv som skapas i Finland för dem som inte passar in i en och samma form. Vi har i Finland omkring 1,9 miljoner personer i arbetsför ålder som lever med en långvarig sjukdom eller funktionsnedsättning. Långtidssjuka och personer med funktionsnedsättning vill vara en del av arbetslivet, men de kan inte alltid arbeta heltid eller fortsätta i sitt tidigare yrke. Över 3000 personer med långvarig sjukdom svarade på en organisationsenkät i oktober 2025. Två av tre upplevde att sjukdomen belastade ekonomin betydligt. Över hälften hade förlorat arbetsinkomster på grund av sin sjukdom och var fjärde hade tvingats byta arbetsplats av samma orsak. En långvarig sjukdom handlar inte bara om hälsa utan också om försörjning. För många kan sjukdomen begränsa yrkesvalet eller göra det nödvändigt att omskola sig. Arbetsförmågan kan variera, men viljan att arbeta finns kvar. Då är det av...

SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson on käynnistänyt Kansanedustajan kahvipöydässä podcastin, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia päätöksiä ja ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Karlsson keskustelee masennuksesta toipuvan someyrittäjän ja neljän lapsen äidin kanssa. Toimeentulotuki on ollut perheelle tärkeä tulonlähde, sillä yritystoiminnan tulot ovat pienimuotoiset. Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä. Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joiss...

Korvassa soi jonomusiikki. Palvelupisteen luukulla on lappu. Ikääntynyt ihminen istuu keittiön pöydän ääressä, paperit levällään, ja yrittää vielä kerran soittaa. Hän miettii, tekeekö jotain väärin, kun ei saa asiaansa hoidettua. Todellisuudessa hän ei ole epäonnistunut missään. Silti vastuu sysätään hänelle, kirjautumaan, tunnistautumaan, selvittämään yksin. Kun avun pyytämisestä tulee uuvuttava tehtävä, kyse ei ole sattumasta. Se on seurausta päätöksistä, jotka tuntuvat pieniltä paperilla mutta raskailta ihmisen arjessa. Rakenteellinen ikäsyrjintä syntyy poliittisista valinnoista. Maan hallitus hakee säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista ja rakentaa tulevaisuutta yhä vahvemmin teknologian varaan. Hyvinvointialueille on asetettu tiukat talousraamit ja Uudellemaalle ollaan kohdistamassa vielä lisäleikkauksia. Säästöjen pakottamana hyvinvointialueiden palveluita yritetään tehostaa teknologialla. Silloin teknologia ei välttämättä enää helpota työtä tai paranna palveluja, vaan korvaa i...

Tilastokeskukseen kohdistuvat mittavat leikkaukset uhkaavat keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. SDP:n lakivaliokunnan edustajat Anette Karlsson, Juha Viitala ja Jani Kokko ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen ja vaativat hallitukselta selkeää sitoumusta tilastojen turvaamiseen. Tilastokeskuksen määrärahoja leikataan hallituskaudella lähes kuudella miljoonalla eurolla, ja henkilöstömäärä on supistumassa noin 740 henkilötyövuodesta noin 600 henkilötyövuoteen. Lakkautusuhan alla on useita kansallisia tilastoja, mukaan lukien rikos- ja rangaistustilastot. Edustajien mukaan kyse on huolestuttavasta suunnasta. Jos rikos- ja rangaistustilastoja heikennetään, vaarana on, että rikos- ja oikeuspolitiikka ei enää perustu luotettavaan tietoon, lakien vaikutuksia ei pystytä arvioimaan kunnolla ja kansalaisten luottamus päätöksenteon avoimuuteen heikkenee. Rikos- ja rangaistustilastot ovat välttämättömiä sekä uusien lakien valmistelussa että jo tehtyjen muutosten arvioinnissa. Ilman v...

Takarivi on jokaiselle koulun käyneelle tuttu käsite. Se ei ole vain paikka luokan perällä vaan tapa olla koulussa. Siellä opitaan miten selvitään mahdollisimman vähällä. Ysiluokkaa lukuvuoden ajan seurannut tutkimus osoittaa, että vältteleminen on järjestelmällistä ja ryhmän yhdessä ylläpitämää. Tänään moni ei uskoisi, mutta minä olin takarivin tyttö. Halusin kyllä pärjätä, mutta siinä elämäntilanteessa koulu ei ollut tärkein asia. Ryhmään kuuluminen meni edelle. Koulumenestykseni oli heikkoa ja tulevaisuuden näkymät sen mukaiset. Äitini ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, vaan uskoi minuun ja kannusti minua yrittämään. Hänen viitoittamalla tiellä olen vieläkin. Ilman hänen luottamusta en olisi siirtynyt luokan perältä eturiviin. Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona aikuista, joka jaksaa vaatia, tukea ja uskoa silloinkin kun nuori itse ei jaksa. Suomi ei ole enää koulutuksen kärkimaa. Erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa kehitys on ollut huolestuttavaa. Kyse ei ole yksittäisestä notkahd...

Riksdagsledamöter från SDP har lämnat in ett skriftligt spörsmål till ansvarig minister om Transport- och kommunikationsverket Traficoms planer på att lägga ner ett stort antal serviceställen för teori- och körprov samt körkorts- och tillståndsärenden från och med 2027. De vill ha tydliga svar från regeringen på hur nedläggningarna påverkar möjligheterna att avlägga körprov på de berörda orterna och vilka alternativ regeringen ser för att trygga statlig service i hela landet. Enligt Traficoms planer ska antalet serviceställen minska från 77 till 43. I Österbotten berörs bland annat Jakobstad och Kristinestad. I Nyland föreslås att servicestället i Lovisa stängs. Längre resor och väntetider riskerar att fördröja studier. – När serviceställena blir färre ökar avstånden, och då blir det både dyrare och krångligare att avlägga körprov. Det drabbar särskilt unga, studerande och dem som behöver körkort för sin utbildning eller sitt arbete, säger riksdagsledamot Matias Mäkynen som är första u...

Arbete är inte bara lön. Det är en grundsten som livet kan byggas på. Nu har denna grund börjat krackelera. Före jul drev regeringen Orpo-Purra igenom en lagändring som försvagade arbetstagarnas uppsägningsskydd. Kravet på sakliga och vägande skäl, som preciserats under årtionden, ersattes av en ny och lägre uppsägningsnivå, sakligt skäl. Samtidigt revs den rättspraxis upp som åtminstone erbjudit arbetstagare ett visst mått av förutsebarhet. Lagen lämnar uppsägningar öppna för tolkning. Det är först kommande rättsfall som avgör var gränsen går. Det tar år, och fram till dess faller osäkerheten på arbetstagaren. För Östnyland är situationen särskilt oroande. Tingsrätten inom vårt område är redan i dag hårt belastad och rättsprocesserna tar längre tid än i övriga landet. När uppsägningstvister framöver allt oftare hamnar i domstol kommer processerna att dra ut ännu mer på tiden. En arbetstagare kan tvingas vänta i flera år på besked om uppsägningen varit lagenlig. Regeringen slutade inte...

Moni suomalainen osaa nimetä sen hetken, jolloin vastuu läheisestä alkoi muuttua pysyväksi. Ensin autetaan, koska se tuntuu oikealta. Pian kuitenkin huomataan, ettei apu ole enää satunnaista, vaan välttämätöntä. Ilman sitä läheinen ei pärjää. Suomessa jopa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla. He ovat puolisoita, aikuisia lapsia, sisaruksia ja joskus myös alaikäisiä lapsia ja nuoria, joiden arki rakentuu läheisen ihmisen tarpeiden ympärille. He ovat omaishoitajia, vaikka hyvinvointialue ei heitä sellaisiksi tunnistaisi. Omaiset auttavat läheistään rakkaudesta, sopimuksista riippumatta. Vastuu voi kuitenkin ajan myötä muuttua raskaaksi ja heijastua omaishoitajan hyvinvointiin. Siksi yhteiskunnan tuki on välttämätöntä, jotta sekä omaishoitaja että omaishoidettava saavat riittävästi apua. Suomen omaishoidon nykymalli on auttamatta ajastaan jäljessä. Rakenteelliset ongelmat ovat merkittäviä, ja niiden seurauksena kymmenet tuhannet omaishoitajat ovat vaikeassa asemassa....