För oss finländare betyder sommaren vatten: badstränder, stugstränder, bryggor, båtar och långa dagar vid sjön eller havet. Därför stannar man upp varje gång man hör om ett barn som har drunknat. Den här sommaren har de tragiska nyheterna varit ovanligt många. Varje fall är ett fall för mycket. I diskussionerna lyfts ofta föräldrarnas ansvar och barns simkunnighet fram. Båda är viktiga. Samtidigt är det skäl att komma ihåg att antalet drunkningsolyckor bland barn i Finland har minskat betydligt. Ännu på 1970-talet drunknade i genomsnitt fler än 40 barn under 15 år varje år. Under de senaste åren har antalet varit en bråkdel av detta. Utvecklingen visar att vi har börjat fästa större uppmärksamhet vid säkerheten. Barns simkunnighet är en viktig fråga för mig. Min sexåring och min tvååring älskar att simma, och vi tillbringar mycket tid vid vattnet under sommaren. Där skapas många av sommarens bästa stunder. Också på vintern njuter vi av gemensamma stunder i simhallen, och sparesor hör t...

I Finland finns alkohol att få nästan överallt. Den kan köpas i butiker, kiosker, på servicestationer, restauranger och på Alko. Ändå har riksdagen just inför sommaren godkänt en ändring av alkohollagen som möjliggör hemleverans av alkohol och utvidgar näthandeln. Reformen har motiverats med konsumenternas valfrihet, förändrade köpvanor och företagens konkurrenskraft. Alla dessa mål är förståeliga. Ändå återstår en fråga: vilket samhällsproblem löser den här förändringen? Just nu söker välfärdsområdena efter besparingar, man oroar sig för om servicen räcker till och kostnaderna för missbrukets skadeverkningar ökar. En färsk utredning visar att användningen av alkohol och droger orsakar samhället kostnader på nästan åtta miljarder euro varje år. I summan ingår bland annat utgifter för hälso- och sjukvården, barnskyddet, polisens uppgifter, brottspåföljder och förlorad arbetsinsats. Allt kan ändå inte mätas i euro. Den otrygghet som barn upplever, de närståendes oro och effekterna som gå...

Suomessa alkoholia on saatavilla lähes kaikkialla. Sitä voi ostaa kaupasta, kioskista, huoltoasemalta, ravintolasta ja Alkosta. Silti eduskunta on kesän kynnyksellä hyväksynyt alkoholilain muutoksen, joka mahdollistaa alkoholin kotiinkuljetukset ja laajentaa verkkokauppaa. Uudistusta on perusteltu kuluttajien valinnanvapaudella, muuttuneilla ostotottumuksilla ja yritysten kilpailukyvyllä. Ne ovat kaikki ymmärrettäviä tavoitteita. Silti yksi kysymys jää vastaamatta: mitä yhteiskunnallista ongelmaa tällä muutoksella ratkaistaan? Tällä hetkellä hyvinvointialueet etsivät säästöjä, palvelujen riittävyydestä ollaan huolissaan ja päihdehaittojen kustannukset kasvavat. Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle lähes kahdeksan miljardin euron kustannukset vuosittain. Lukuun sisältyvät muun muassa terveydenhuollon menot, lastensuojelu, poliisin tehtävät, rikosseuraamukset sekä menetetty työpanos. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata euroissa. Lasten kokema tu...

Ydinaseet ovat maailman tuhoisimpia aseita. Niiden vaikutukset eivät pääty räjähdyshetkeen, vaan ulottuvat ympäristöön, ihmisiin ja tuleviin sukupolviin. Siksi kansainvälinen yhteisö on vuosikymmenten ajan pyrkinyt rajoittamaan niiden leviämistä ja vähentämään niiden määrää. Nyt Orpo-Purran hallitus esittää ydinenergialain muuttamista siten, että Suomessa voimassa ollut ydinaseiden täyskielto poistettaisiin. Käytännössä muutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisessa satamassa olisi sota-alus, jonka aseistukseen kuuluu ydinkärki, tai että Suomen alueen kautta kulkisi ydinaseita osana sotilaallista toimintaa. Kyse on yhdestä merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista sitten Nato-jäsenyyden. Keskustelussa on hyvä pitää mielessä, mistä ei ole kyse. Suomi kuuluu jo nyt Naton ydinpelotteen piiriin, eikä nykyinen ...

Itäväylän tekstaripalstalla kysyttiin huhtikuussa, miksi hoivapaikkaa on niin vaikea saada, vaikka läheinen ei enää pärjää kotona. Ikääntyneen läheisten huoli on ikävää luettavaa, mutta valitettavan tuttua. Apua haetaan, mutta järjestelmä ei aina reagoi toivotulla tavalla. Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu. Tämä on valtakunnallinen linja, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella se näkyy tavoitteena vahvistaa ikääntyneiden kotona asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivakotipaikan saaminen edellyttää merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä, että muut palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito, on todettu riittämättömiksi. Omaisille ja ikääntyneelle itselleen voi olla vierasta ymmärtää, miten RAI-arviointi määräytyy, ja siksi tilanne voi tuntua kohtuuttomalta. On syytä pysähtyä miettimään, onko kriteeristö liian tiukka. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuu paljon erittäin huonokuntoisia ikääntyneitä, joista osa on miltei jatkuvasti vuoteessa. Se ei ole ...

På senaste tiden har det talats mycket om regeringens planer på att avskaffa det multiprofessionella samarbetet inom rådgivningen för uppfostrings- och familjefrågor. För många är familjerådgivningen en obekant plats. Och det är i sig något gott. Ofta betyder det att familjen inte har behövt utomstående hjälp för svåra problem. Samtidigt finns det också familjer i Finland som skulle ha behövt stöd, men som inte har hittat fram till hjälpen. Till familjerådgivningen söker man sig ofta när vardagen långsamt börjar falla sönder. Då barnet inte längre vågar gå till skolan. Då en ungdom drar sig undan till sitt rum och talar inte med någon. I situationer där föräldrarna grälar ständigt och hemma går alla på tå. Ibland har en skilsmässa utvecklats till en lång och tung konflikt där barnet hamnar mitt i de vuxnas illamående. Många söker hjälp just i det skede då situationen ännu inte ser katastrofal ut utåt, men där man hemma vet att allt inte står rätt till. Då kan familjerådgivningen vara d...

Sannfinländarna Pirhonen och Hindersson skriver att svenskans framtid inte avgörs av vilket parti som bäst marknadsför sig som svenskans försvarare. Det håller jag med om. Det handlar inte om marknadsföring, utan om värderingar, trovärdighet och resultat. När Sannfinländarna satt i Sipiläs regering försämrades svenskans ställning på flera områden. Vasa centralsjukhus miste sin fulljourstatus. Det var den socialdemokratiskt ledda regeringen under Antti Rinne som återställde den. Då, under vår regeringsperiod, stärktes svenskans ställning igen på fler fronter. Idag ser vi en annan verklighet. Regeringen Orpo-Purra har åter ifjol beviljat så kallade julklappspengar till Finskhetsförbundet, som driver kampanj mot svenskans ställning. Det är inte överraskande. Sannfinländarna har själva lanserat ett finskhetsprogram med åtgärder som skulle försvaga svenskan. Partiet ifrågasätter dessutom svenskans jämlika ställning som nationalspråk och kallar det en ”övertolkning av lagen” att säga att fin...

Monelle psoriasista sairastavalle sairaus ei näy vain iholla tai nivelissä, vaan myös pankkitilin saldossa. Kuulen jäseniltämme yhä uudelleen, kuinka välttämättömän hoidon kustannukset kasaantuvat tavalla, joka tekee pitkäaikaissairaudesta kohtuuttoman taloudellisen taakan. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Viimeisten neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lääkekatto, matkakatto ja asiakasmaksukatot ovat nousseet lähes 470 eurolla. Samaan aikaan moni välttämätön meno jää kokonaan maksukattojen ulkopuolelle. Keinoiho, haavasidokset, jotkut voiteet ja monet itsehoitolääkkeet maksetaan itse, vaikka ne ovat osa jokapäiväistä hoitoa. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Vuoden 2023 järjestökyselyssä 15 prosenttia pitkäaikaissairaista kertoi jättäneensä lääkärin suosittelemia lääkkeitä hankkimatta hinnan vuoksi. Myös hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, mitä hoitotarvikkeita ...

Arvoisat vapun viettäjät Mukava nähdä teitä kaikkia täällä aurinkoisessa kevätsäässä. Vappu on työväenliikkeelle tärkeä hetki kokoontua yhteen ja puhua työstä, tulevaisuudesta ja toivosta. Tänä vuonna on kuitenkin todettava, että Suomi ei ole aurinkoinen kaikille. Liian moni on huolissaan työstä, toimeentulosta ja tulevaisuudestaan. Epävarmuus on kasvanut ja se näkyy arjessa yhä useammassa kodissa. Viime viikolla Orpon ja Purran hallitus teki kautensa viimeisiä suuria päätöksiä, mutta suuntaa ei saatu käännettyä. Työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja heikoimmassa asemassa olevien arki vaikeutui entisestään – kun muun muassa asiakasmaksuja taas kerran korotettiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2009 ja Suomen työttömyys on Euroopan korkeinta. Silti vastaukseksi tarjotaan työttömien aseman heikentämistä ja irtisanomissuojan purkamista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan merkittävä osa työttömistä on ajautunut niin kauas työmarkkinoista, ettei pelkk...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. Hetki on mennyt sitten viimeksi kirjoitin terveisiä, tuntuu että kevät on tullut vastaan vauhdilla. Kun kotona on 2-vuotias ja 6-vuotias, niin kylään tulee myös erilaisia flunssia, joista toivottavasti on tämän kevään osalta nyt vihdoin päästy. Huomenna perjantaina 1.5. vietetään vappua, ja olen tavattavissa Porvoossa kaupunginpuistossa klo 13 alkavassa vappujuhlassa. Tervetuloa! Viime viikolla oli iso viikko eduskunnassa, mutta myös Porvoon kannalta. Aloitetaan paikallisesta, eli meidän junaratahankkeesta. Sain jokin aika sitten tiedon, että Porvoo ja Kouvola puuttuu Verkkojen Eurooppa eli Connecting Europe Facility (CEF) suunnitelmasta. Merkityksellistä tämä on meille siksi, että ratahankkeisiin voi saada EU-rahaa, ja sitä rahaa annetaan yleensä paremmin hankkeisiin, jotka on määritelty EU:ssa merkityksellisiksi. Hyvällä yhteistyöllä hankeyhtiön väen, Porvoon apulaiskaupunginjohtajan ja keravalaisen kansanedustajan Pia Lohikosken kanssa sai...

Orpo-Purran hallitus on nyt näyttänyt suuntansa. Talouden pelastaminen jäi puheisiin, työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arki on tehty entistä vaikeammaksi. Ensin kohteena olivat lapset, nyt vuorossa ovat vanhukset ja sairaat. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu jo aiemmin tällä hallituskaudella, mutta se ei riittänyt. Nyt maksuja nostetaan uudelleen ja samalla otetaan käyttöön uusia maksuja. Terveyskeskuskäynti nousee yli 36 euroon ja kolmen käynnin vuosikustannus yli 108 euroon. Kun mukaan lasketaan päivystyskäynti, nousee sairastumisen hinta nopeasti satoihin euroihin. Monelle tämä on liikaa. Perussuomalaisten sote-ministeri Rydmanin väite siitä, että maksut osuvat kohdalle harvoin, kertoo karua kieltä todellisuudentajusta. Sairaus ei kysy tuloja eikä ajoitu sopivasti. Korotukset koskevat laajasti koko terveydenhuoltoa. Poliklinikkamaksu nousee 78,40 euroon ja päiväkirurgian maksu 257,20 euroon. Samalla otetaan käyttö...

Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Ensihoitajat menevät paikalle, kun joku on hädässä. Yhä useammin he joutuvat samalla arvioimaan omaa turvallisuuttaan. Vastassa ei ole vain sairastuminen tai onnettomuus, vaan sekavuus, päihteet ja joskus väkivalta. Viime vuonna ensihoidossa kirjattiin 456 uhka- ja väkivaltatilannetta. Itä-Uudellamaalla ensihoito hälytettiin 10 742 tehtävälle. Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin kolme. Yksikään tapaus ei ole hyväksyttävä. Siksi rikoslain muutos oli tarpeellinen. Huhtikuun alussa voimaan tullut uudistus tarkoittaa, että ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastetaan poliisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi seurata jopa vankeutta. Rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan yksin korjaa tilannetta. Ensihoitajat näkevät läheltä, miten ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt. Päihteet, mielenterveyden kriisit ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat. Ongelmat eivät poistu kovemmilla rangaistuksilla. Tarvitaan tukea ja palveluja. Tällä hallituskaud...

För Finland har det nordiska samarbetet länge varit självklart. Vi har jämfört lagstiftning, utvecklat gemensamma lösningar och lärt av varandra. Ur detta har den nordiska modellen vuxit fram med ekonomisk styrning, omfattande offentlig välfärd och ett organiserat arbetsliv. Den bygger på rättsstat, jämlikhet, social trygghet och stark tillit mellan människor. Norden ses med rätta som något positivt. Därför är den nordiska referensramen respektingivande och flitigt använd över partigränserna. Men vad hänvisar vi egentligen till när vi talar om Norden? Är det Tidöregeringens Sverige eller Palmes folkhem vi gärna liknar oss vid? Regeringen Orpo har i arbetslivsfrågor varit selektiv i sina nordiska exempel och främst lyft fram sådant som stöder den ena arbetsmarknadsparten. Även i frågan om kärnvapen talar både regeringen och vi socialdemokrater om vad som vore mest nordiskt. Vi vill bevara begränsningarna i lag. Om regeringen får sin vilja igenom blir Finland ändå det nordiska land som h...

Lapsiköyhyyden lisääntyminen näkyy yhä selvemmin kadulla. Katutyöntekijä kertoi viime viikolla julkaistussa podcastissani, että kadulle ajautuu yhä nuorempia lapsia, jotka päätyvät huumekoukkuun ja rikollisten jengien hyväksikäyttämiksi. Myös Helsingin poliisilta on tullut huolestuttavia tietoja laajasta rikosvyyhdistä, jossa kahta 15-vuotiasta nuorta epäillään tilaustyönä tehdystä murhan yrityksestä. Ilmiö on vakava ja siihen on puututtava ajoissa. Sosiaalityö on yksi keskeinen keino ehkäistä näitä kehityskulkuja. Sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle on valtava, mutta sen sisältö jää monelle yllättävän tuntemattomaksi. Sosiaalityössä kohdataan lapsia ja nuoria, tuetaan perheitä vaikeissa elämäntilanteissa, autetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien keskellä sekä vahvistetaan ikääntyneiden arkea. Kyse on usein tilanteista, joissa elämä on ajautunut kriisiin ja joissa oikea-aikainen tuki voi muuttaa elämän suunnan kokonaan. Siksi on huolestuttavaa, että hallitus suunnittelee jopa 100 mi...

Den internationella socialarbetardagen uppmärksammas idag, den 17 mars. Syftet med dagen är att lyfta fram socialarbetets betydelse som en garant för människovärde, samhällelig stabilitet och grundläggande rättigheter. Samtidigt är det oroväckande att regeringen Orpo-Purra förbereder nedskärningar i socialvården på upp till 100 miljoner euro. Så stora besparingar kommer oundvikligen att märkas i människors vardag och om de kommer att få hjälp när den behövs. Varje år har socialarbetardagen ett eget tema. I år är temat Pulling Together for a Shared Future, Harambee Inspires World Social Work Day 2026. Temat bygger på det afrikanska begreppet harambee, som betyder att anstränga sig tillsammans och bära ett gemensamt ansvar. Tanken är enkel men viktig. En hållbar framtid skapas genom samarbete, solidaritet och genom att vi tar hand om varandra. Socialvårdens tjänster berör många olika livssituationer. Det handlar till exempel om barnskydd och stöd till familjer, funktionshinderservice, äl...

Regeringen bereder en lagändring som skulle ta bort de begränsningar om kärnvapen som finns i Finlands lagstiftning. I praktiken skulle det innebära att det nuvarande förbudet mot att föra in, transportera, tillverka eller lagra kärnvapen på finländskt territorium tas bort. Det handlar alltså inte om en liten teknisk justering, utan om en tydlig säkerhetspolitisk kursändring. Finland är redan medlem i Nato och en del av dess kärnvapenavskräckning. Detta faktum består även om den nationella lagstiftningen behåller de nuvarande begränsningarna. Därför är det rimligt att fråga varför den linje som gällt i årtionden nu ska överges. Regeringen motiverar ändringen med att Finland därmed skulle gå i samma riktning som de övriga nordiska länderna. I verkligheten är läget mer komplicerat. I Sverige, Norge och Danmark har man länge hållit fast vid politiska linjedragningar enligt vilka kärnvapen inte placeras på deras territorium. Detta har alltid varit en viktig del av den nordiska säkerhetspol...

Nuorisorikollisuus on herättänyt viime aikoina runsaasti huolta, etenkin Crime as a Service -ilmiö. Helsingin poliisi tiedotti maanantaina 9.3. tapauksesta, jossa kaksi alaikäistä nuorta oli värvätty tekemään tilausrikos. SDP:n lakivaliokunnan edustajien Anette Karlssonin, Jani Kokon, Pia Hiltusen ja Juha Viitalan mukaan nuorisorangaistuksen uudistaminen on tärkeää, mutta muutokset on tehtävä huolellisesti ja vaikuttavuuteen perustuen. Hallitus valmistelee parhaillaan muutoksia nuorisorangaistusta koskevaan lainsäädäntöön. Nuorisorangaistus on nuorille rikoksentekijöille tarkoitettu seuraamus, jonka tavoitteena on ehkäistä rikosten uusimista ja katkaista rikoskierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Nuori tarvitsee selkeät rajat, mutta usein myös tukea, jotta suunta voi oikeasti muuttua. Nuorisorangaistuksen kaltaisten keinojen on autettava nuorta takaisin kiinni arkeen, jotta rikoskierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhain, toteaa Anette Karlsson. – Rangaistuksen rinnalla ...

Detta är inte en insändare om en enskild förmån eller en specifik nedskärning. Det här är en oro för vilket slags arbetsliv som skapas i Finland för dem som inte passar in i en och samma form. Vi har i Finland omkring 1,9 miljoner personer i arbetsför ålder som lever med en långvarig sjukdom eller funktionsnedsättning. Långtidssjuka och personer med funktionsnedsättning vill vara en del av arbetslivet, men de kan inte alltid arbeta heltid eller fortsätta i sitt tidigare yrke. Över 3000 personer med långvarig sjukdom svarade på en organisationsenkät i oktober 2025. Två av tre upplevde att sjukdomen belastade ekonomin betydligt. Över hälften hade förlorat arbetsinkomster på grund av sin sjukdom och var fjärde hade tvingats byta arbetsplats av samma orsak. En långvarig sjukdom handlar inte bara om hälsa utan också om försörjning. För många kan sjukdomen begränsa yrkesvalet eller göra det nödvändigt att omskola sig. Arbetsförmågan kan variera, men viljan att arbeta finns kvar. Då är det av...

SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson on käynnistänyt Kansanedustajan kahvipöydässä podcastin, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia päätöksiä ja ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Karlsson keskustelee masennuksesta toipuvan someyrittäjän ja neljän lapsen äidin kanssa. Toimeentulotuki on ollut perheelle tärkeä tulonlähde, sillä yritystoiminnan tulot ovat pienimuotoiset. Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä. Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joiss...

Korvassa soi jonomusiikki. Palvelupisteen luukulla on lappu. Ikääntynyt ihminen istuu keittiön pöydän ääressä, paperit levällään, ja yrittää vielä kerran soittaa. Hän miettii, tekeekö jotain väärin, kun ei saa asiaansa hoidettua. Todellisuudessa hän ei ole epäonnistunut missään. Silti vastuu sysätään hänelle, kirjautumaan, tunnistautumaan, selvittämään yksin. Kun avun pyytämisestä tulee uuvuttava tehtävä, kyse ei ole sattumasta. Se on seurausta päätöksistä, jotka tuntuvat pieniltä paperilla mutta raskailta ihmisen arjessa. Rakenteellinen ikäsyrjintä syntyy poliittisista valinnoista. Maan hallitus hakee säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista ja rakentaa tulevaisuutta yhä vahvemmin teknologian varaan. Hyvinvointialueille on asetettu tiukat talousraamit ja Uudellemaalle ollaan kohdistamassa vielä lisäleikkauksia. Säästöjen pakottamana hyvinvointialueiden palveluita yritetään tehostaa teknologialla. Silloin teknologia ei välttämättä enää helpota työtä tai paranna palveluja, vaan korvaa i...

Tilastokeskukseen kohdistuvat mittavat leikkaukset uhkaavat keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. SDP:n lakivaliokunnan edustajat Anette Karlsson, Juha Viitala ja Jani Kokko ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen ja vaativat hallitukselta selkeää sitoumusta tilastojen turvaamiseen. Tilastokeskuksen määrärahoja leikataan hallituskaudella lähes kuudella miljoonalla eurolla, ja henkilöstömäärä on supistumassa noin 740 henkilötyövuodesta noin 600 henkilötyövuoteen. Lakkautusuhan alla on useita kansallisia tilastoja, mukaan lukien rikos- ja rangaistustilastot. Edustajien mukaan kyse on huolestuttavasta suunnasta. Jos rikos- ja rangaistustilastoja heikennetään, vaarana on, että rikos- ja oikeuspolitiikka ei enää perustu luotettavaan tietoon, lakien vaikutuksia ei pystytä arvioimaan kunnolla ja kansalaisten luottamus päätöksenteon avoimuuteen heikkenee. Rikos- ja rangaistustilastot ovat välttämättömiä sekä uusien lakien valmistelussa että jo tehtyjen muutosten arvioinnissa. Ilman v...

Takarivi on jokaiselle koulun käyneelle tuttu käsite. Se ei ole vain paikka luokan perällä vaan tapa olla koulussa. Siellä opitaan miten selvitään mahdollisimman vähällä. Ysiluokkaa lukuvuoden ajan seurannut tutkimus osoittaa, että vältteleminen on järjestelmällistä ja ryhmän yhdessä ylläpitämää. Tänään moni ei uskoisi, mutta minä olin takarivin tyttö. Halusin kyllä pärjätä, mutta siinä elämäntilanteessa koulu ei ollut tärkein asia. Ryhmään kuuluminen meni edelle. Koulumenestykseni oli heikkoa ja tulevaisuuden näkymät sen mukaiset. Äitini ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, vaan uskoi minuun ja kannusti minua yrittämään. Hänen viitoittamalla tiellä olen vieläkin. Ilman hänen luottamusta en olisi siirtynyt luokan perältä eturiviin. Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona aikuista, joka jaksaa vaatia, tukea ja uskoa silloinkin kun nuori itse ei jaksa. Suomi ei ole enää koulutuksen kärkimaa. Erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa kehitys on ollut huolestuttavaa. Kyse ei ole yksittäisestä notkahd...

Riksdagsledamöter från SDP har lämnat in ett skriftligt spörsmål till ansvarig minister om Transport- och kommunikationsverket Traficoms planer på att lägga ner ett stort antal serviceställen för teori- och körprov samt körkorts- och tillståndsärenden från och med 2027. De vill ha tydliga svar från regeringen på hur nedläggningarna påverkar möjligheterna att avlägga körprov på de berörda orterna och vilka alternativ regeringen ser för att trygga statlig service i hela landet. Enligt Traficoms planer ska antalet serviceställen minska från 77 till 43. I Österbotten berörs bland annat Jakobstad och Kristinestad. I Nyland föreslås att servicestället i Lovisa stängs. Längre resor och väntetider riskerar att fördröja studier. – När serviceställena blir färre ökar avstånden, och då blir det både dyrare och krångligare att avlägga körprov. Det drabbar särskilt unga, studerande och dem som behöver körkort för sin utbildning eller sitt arbete, säger riksdagsledamot Matias Mäkynen som är första u...

Arbete är inte bara lön. Det är en grundsten som livet kan byggas på. Nu har denna grund börjat krackelera. Före jul drev regeringen Orpo-Purra igenom en lagändring som försvagade arbetstagarnas uppsägningsskydd. Kravet på sakliga och vägande skäl, som preciserats under årtionden, ersattes av en ny och lägre uppsägningsnivå, sakligt skäl. Samtidigt revs den rättspraxis upp som åtminstone erbjudit arbetstagare ett visst mått av förutsebarhet. Lagen lämnar uppsägningar öppna för tolkning. Det är först kommande rättsfall som avgör var gränsen går. Det tar år, och fram till dess faller osäkerheten på arbetstagaren. För Östnyland är situationen särskilt oroande. Tingsrätten inom vårt område är redan i dag hårt belastad och rättsprocesserna tar längre tid än i övriga landet. När uppsägningstvister framöver allt oftare hamnar i domstol kommer processerna att dra ut ännu mer på tiden. En arbetstagare kan tvingas vänta i flera år på besked om uppsägningen varit lagenlig. Regeringen slutade inte...