Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie...

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit...

Tervetuloa Uudenmaan Demarinaisten Ääni vanhuudelle – vanhustenhoidon tila Suomessa seminaariin. Minä olen Anette Karlsson ja toimin Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana. On hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Olemme tärkeän asian äärellä. Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka hyvin hoidamme vanhuksemme. Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista, poliittisesta tahdosta. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kaikki voivat hyvin ja jokainen apua tarvitseva saa apua – vai haluammeko yhteiskunnan, jossa raha määrittelee kaiken? Suomen lähi- ja perushoitajaliitto S...

Viime aikoina olen saanut lukea paljon sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon nykytilasta. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kansanedustaja Juvonen (UM 11.9.) toteaa, että kotihoidon kehittäminen ei enää riitä. Näin on, vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Säästöpaineiden ja prosenttitavoitteiden takaa on nähtävä ihminen. Seuraavalla hallituskaudella vanhustenhoidon parantamiseen on panostettava toden teolla. Lisäresursseja on suunnattava vanhustenhoitoon ja sitovat hoitajamitoitukset on kirjattava lakiin, sillä se on paras keino varmistaa, että kotihoidossa ja hoivakodeissa on riittävästi hoitajia. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja laadun varmistamiseksi. Tehy-lehden (27.8.) mukaan yksityinen terveysjätti Mehiläinen oli paikannut hoivakotinsa henkilöstövajausta laskemalla keikkalaisten työtunnit kahdesti. Tällainen kikkailu ei ole hyväksyttävää. Pohjoismaisen tutkimuksen (Nordcare2) mukaa...

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65-74-vuotiaista kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Uusi nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia. Huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Tiedän ...

Tutkimusten mukaan Suomi on hyvä maa vanheta. Monen ikäihmisen kokemukset, kotihoidon hätähuudot ja omaisten huolet kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa. Kotihoidon piirissä olevat vanhukset ovat entistä sairaampia ja huonokuntoisempia. Muistisairaudet yhdistettynä muihin sairauksiin aiheuttaa sen, että hoidosta tulee entistä työläämpää. Alkuvuodesta saimme lukea surullisia uutisia kotiinsa menehtyneestä ikäihmisestä, jonka kuoleman epäillään tapahtuneen kotihoidon laiminlyönnin johdosta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. Tästä huolimatta sitovia hoitajamitoituksia ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu kirjattua lainsäädäntöön. Mitoituksista puhuminen vuodesta toiseen kuvaa sitä epätoivon tilaa, jok...

Uudenmaan Demarinaisten aloite vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta hyväksyttiin yksimielisesti SDP:n 45. puoluekokouksessa viikonloppuna. Puoluekokousedustajina toimineet, Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja  Anette Karlsson  ja varapuheenjohtaja  Tarja Eklund  ovat tyytyväisiä puoluekokouksen päätökseen. – Suomessa on paljon ikääntyneitä, joiden asemaa tulee puolustaa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Olen todella iloinen, että demarit haluavat puolustaa ikäihmisiä, Karlsson riemuitsee. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu. Puoluekokouksen päätöksessä todetaan, että vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on tärkeä asia ja sen lisäksi halutaan kehittää myös vanhusneuvostojen tehtäviä ja vahvistaa niiden asemaa kunnallisessa päätöksenteossa. – Aihekokonaisuus ikääntyviä koskevissa päätöksissä on niin laaja että tehtävää riittää vanhusasiavaltuutetun ohella varmasti myös vanhu...

Uudenmaan Demarinaiset ry vaatii vanhusasiavaltuutetun viran perustamista Suomeen. Ikäihmiset tarvitsevat virallisen puolestapuhujan, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa. Uudenmaan Demarinaiset on tänään Ystävänpäivänä (14.2.) ryhtynyt keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen asian edistämiseksi. – Kaikki ikäihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua ja turvaa yhteiskunnalta, jolloin heidän on turvauduttava iäkkääseen puolisoon, työelämässä oleviin lapsiin ja muihin sukulaisiin, jopa naapureihin. Syntyy myös tilanteita, joissa yksinäinen vanhus elää kotinsa vankina ja lähes heitteillä. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu, puheenjohtaja  Anette Karlsson  korostaa. Viran perustamiseksi on ministereille vuosien varrella luovutettu useita adresseja ja lakialoitteita, mutta asia ei ole edennyt. Kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on kuitenkin aiemmin perustettu e...